Kanta-Häme

Täydennyspoliisit etsittävä uudestaan

Valtaosa käyttökuntoon elvytettävästä täydennyspoliisireservistä pitää koota uudestaan, sillä alkuperäiset, 1990-luvun lopulla värvätyt vapaaehtoiset ovat jo suurelta osin eläkeiässä.

Rekrytointilistan kärkeen nousevat luultavasti yli 35-vuotiaat sotilaspoliisikoulutetut reserviläiset, jotka ovat vapautuneet armeijan sodanaikaisesta sijoituksesta.

Täydennyspoliisitoiminta saatetaan jatkossa rinnastaa korvaaviin kertausharjoituspäiviin.

Kokeneemmasta väestä täydennyspoliisien riveihin kaivataan erityisesti eläkkeellä olevia poliiseja ja sotilaita.

– Alaikärajaksi tulee varmaan täysi-ikäisyys. Yläikärajasta ei ole keskusteltu, mutta pitäisin hyödyllisenä, että mukana olisi eri-ikäisiä, myös varttuneempia ihmisiä, lainsäädäntöneuvos Timo Kerttula sisäministeriön poliisiosastolta sanoo.

Täydennyspoliisit voisivat auttaa poliisia esimerkiksi vartiointi-, kuljetus- sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvissä tehtävissä.

TÄYDENNYSPOLIISIKSI heti 1990-luvun lopulla ilmoittautunut Rauno Lintupuro harmittelee, ettei vapaaehtoisreserviä ole hyödynnetty vielä kertaakaan.

– Hyvä jos järki vihdoin voittaa. Nyt on varmaan pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen, kun tekijöistä alkaa olla pulaa, hän sanoo.

Kohta 67-vuotias turkulainen entinen merivoimien sotilas on vieläkin valmis jonkintasoisiin tehtäviin, jos kutsu käy.

– Koulutusta oli alkuvuosina muutaman kerran muun muassa Säkylässä, ja varusteet laitettiin poliisilaitoksen kaappiin odottamaan, mutta siihen se sitten jäi. Sen jälkeen asia hautautui. Käsittääkseni poliisit ovat itse jarruttaneet täydennyspoliisijärjestelmän etenemistä.

TÄYDENNYSPOLIISIEN toimettomuus selittyy sillä, että heitä on saanut käyttää vain poikkeusoloissa tai ”valtion turvallisuuden sitä edellyttäessä” valtioneuvoston erityisellä määräyksellä. Vuonna 2014 uuden poliisilain myötä kumoutuneessa asetuksessa käyttö rajautui vain val­mius- ja puolustustilalaeissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin, jotka merkitsevät käytännössä vakavaa kriisiä.

Nyt vapaaehtoisille saatetaan luoda käyttömahdollisuuksia myös normaalioloissa.

Sisäministeriön Kerttulan mukaan täydennyspoliiseille kannattaa säätää harjoittelu- ja kouluttautumisvelvollisuus, jotta järjestelmä ei enää kuivuisi kokoon ja reservi pysyisi koko ajan riittävässä toimintavalmiudessa.

TÄYDENNYSPOLIISITOIMINNAN uudistaminen ei Kerttulan mukaan ole kummunnut mistään akuutista tarpeesta, esimerkiksi maahanmuuton nopeasta kasvusta tai katupartiokeskustelusta.

– Keväällä käynnistettävä lakihanke on luontevaa jatkumoa pitkään jatkuneelle selvitystyölle ja viime hallituskauden täydennyspoliisityöryhmän työlle.

Vireillä oleva lakiuudistus ehtinee eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan vuonna 2017, ja vasta sen jälkeen alkaa uusien täydennyspoliisien värvääminen.

Alkuperäisen, noin kahdentuhannen täydennyspoliisin joukon ikärakennetta tai sitoumusten tilannetta ei ole selvitetty.