Kanta-Häme

Teatterin Verstas-näyttämö voi mennä lihoiksi

 

Tiukka taloustilanne on ajanut Hämeenlinnan teatterin etsimään Verstas-näyttämölleen ”uutta konseptia”. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokrakustannusten jakajia.
 
Teatteri on alkajaisiksi kysellyt muilta Verkatehtaan alueen toimijoilta eli Verkatehtaalta, Sibelius-opistolta, Vanajaveden opistolta, Suisto-klubilta ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiöltä ajatuksia mahdollisesta yhteistyöstä.
 
Neuvotteluja ei ole käyty, painottaa teatterin hallintojohtaja Jukka Jokinen.
 
– Hätää meillä ei ole, mutta kun muutaman vuoden ajan on jaettu niukkuutta, olemme keskittäneet voimavaramme päänäyttämöön. Tarkoitus olisi saada muita jakamaan Verstaan vuokrakuluja, Jokinen sanoo.
 
Teatteri on pyörittänyt Verstaalla syksyllä kahta omaa esitystä, ja lisäksi tila on palvellut harjoituskäytössä. Keväällä Verstaalle on toistaiseksi lyöty lukkoon yksi vierailuesitys. Tomaatteja, tomaatteja! -festivaalikin käyttää tilaa perinteiseen tapaan.
 
Vierailuja tai …neljä jalkaa
Jokinen näkee Verstaan tulevaisuudelle kolme vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on se, että teatteri tekee vuosittain yksi tai kaksi esitystä itse ja maksaa yksin 4 700 euron kuukausivuokran.
 
Jokisen mukaan vaihtoehto ei ole mahdoton. Yhteistyökuviota hahmotellaan pidemmän aikavälin näkökulmasta – ja vuokrankorotuspaineiden vuoksi.
 
Toinen vaihtoehto on luovuttaa näyttämö jatkuvaan vierailuesityskäyttöön.
 
– Ongelma on se, että Verstas on vain satapaikkainen. Tällaiselle foorumille olisi Hämeenlinnassa tarvetta, mutta tuotot näyttämöltä ovat pienet, kun taas käyttökustannukset ovat suuret.
 
Kolmas vaihtoehto on niin sanottu nelijalkainen malli, jossa yhteistyökumppanit astuvat kuvaan mukaan.
 
– Teatterilla olisi tilasta 25 prosenttia ja kolmella muulla kullakin saman verran. Voisimme itse tehdä yhden näytöksen vuodessa, ja muun ajan tila olisi muiden hallinnassa, jokinen hahmottelee.
 
”Sielua …korventaa”
Teatteri Verstas on ollut intiimien draamojen, lastenteatterin, nukketeatterin ja stand upin areena jo 1990-luvulta lähtien. Se on ollut arvokas myös harjoitussalina.
 
Jukka Jokinen oli itse ajamassa Verstas-näyttämöä 1980-luvulta asti.
 
– Sielua korventaa. En tee tätä mielelläni, vaikka työkseni teenkin ikäviä asioita. Nykyään asioita tarkastellaan ensisijaisesti rahan kautta, Jokinen puuskahtaa.
 
– Taiteellisesta näkökulmasta paras ratkaisu olisi säilyttää tila omassa käytössä. On harvinaista, että keskikokoisella teatterilla on kaksi toimivaa näyttämöä. Onnistuimme säilyttämään Verstaan jopa 1990-luvun laman aikana.
 
Tilan jakaminen ulkopuolisten kanssa on käytännössä hankalaa, sillä Verstas sijaitsee Jokisen sanoin täysin ”teatterin syleilyssä”, kaiken keskellä.
 
– Tila on äänieristetty, mutta esimerkiksi sosiaalitilana toimii eteistila. Muutama ihminen mahtuu pyörimään tiloissamme, mutta esimerkiksi 30 ihmistä on jo vaikea yhtälö. (HäSa)