Kanta-Häme

Teboilin isännät ovat ylpeitä perinteisen huoltamon maineesta.

 

Moro moro! Tervehdyksiä huudellaan ristiin rastiin, kun tutut vakiokasvot poikkeavat kahville Hämeensaaren Teboil Pirttilä -huoltamon baariin. Useimmat asiakkaat ovat huoltamoyrittäjien Joonas ja Henri Pirttilän tuttuja, ja moni asiakkaista näyttää tuntevan myös toisensa.
 
– Tämä on keskeinen paikka, sanoo päivittäin poikkeava Martti Koivula.
 
Pirttilän huoltsikka on harvinaisuus, koska se on vuosikymmenten myllerryksessä säilyttänyt perinteisen bensiksen luonteen. Melkein 80-vuotiaan huoltoaseman kahvilan katto on matalalla, pikkuruiset pöydät turhan lähellä toisiaan ja pullavitriini piukassa herkkuja. Kolikkopelit houkuttelevat takanurkassa.
 
Kaiken kaikkiaan on vähän ahdasta, mutta juuri se kuuluu tunnelmaan. Vaikka baarin pelit ja vehkeet ovat nykyaikaiset, tunnelma henkii menneitä aikoja. Niitä vuosia, jolloin ahkerallakin työmiehellä oli aikaa hörppiä kahvinsa rauhassa ja kutitella pajatsoa. 
 
Istuu nytkin joku ajan kanssa. Haukkaa pullaa hartaudella, massuttaa muikeana ja silmäilee samalla iltapäivälehden otsikoita.
 
”Selkeästi” miesten kuppila
Kahvila näyttää hivenen nukkavierulta, mutta kodikkaalta. Vaan missä ovat naiset? Tiskin takana kassakonetta komentamassa ja uunissa olevia pullia päivystämässä, mutta eivät rennosti kahvittelemassa. 
 
Valtaosa asiakkaista on miehiä. 
 
Onko Pirttilän baari miesten kuppila?
 
– On ihan selkeästi. Ehkäpä naiset menevät erikoiskahvien ja muiden juttujen perässä erikoiskahviloihin, Antti Nordenswan pohtii.
 
Pirttilät ovat toista mieltä. Naisasiakkaita houkuttelevat etenkin itse leivotut sämpylät ja autojen huoltopalvelu.
 
Vanhanajan asiakaspalvelua
Martti Koivulalla on edessään kahvimuki ja iltapäivälehti. Vakioasiakas piipahtaa päivittäin.
 
– Täällä on mukava henkilökunta. Kahvi on hyvää ja lehdet aina esillä. Tämä on varmaankin viimeisiä perinteisiä huoltsikkabaareja, kun muut ovat vähän niin kuin ruokakauppoja, Koivula sanoo.
 
Ja palvelu. Sitä kehuu Koivulan lisäksi pari muutakin kanta-asiakasta. Nimittäin harvassa huoltamossa henkilökunta kiirehtii auttamaan jo siinä vaiheessa, kun asiakas vasta pohtii, kehtaisiko pyytää.
 
Juuri tähän Pirttilän yrittäjäveljekset ovat pyrkineet: tuttavalliseen ja ahkeraan asiakaspalveluun.
 
– Tarjoamme aitoa vanhanajan palvelua. Asiakas voi tulla vaikka kahville sillä aikaa, kun me tankkaamme, vaihdamme pyyhkijänsulat tai mitä nyt milloinkin, Joonas Pirttilä sanoo.
 
Pirttilän Teboilin bisnesidea on uniikki: jatkuvan muutoksen ja tehostamisen sijaan huoltamo pyritään säilyttämään pääosin sellaisena kuin se nyt on.
 
Miten kannattavaa vintage-henkinen bisnes on?
 
– Kyllä me ihan hyvin pärjätään tässä, Pirttilät sanovat.
 
Engelinranta uhkaa jyrätä
Pirttilän veljeksille oli pitkään selvää, että he ryhtyvät aikanaan huoltamoyrittäjiksi isänsä jalanjäljissä. Kumpikin on saanut tuntumaa työnkuvaan teinipojasta lähtien.
 
Henri on koulutukseltaan suurtalouskokki ja Joonaksella on talon- ja maanrakennusalan perustutkinto. He ovat aikaisemmin työskennelleet muun muassa Liiketalo Pirttilässä.
 
Veljesten vahvuus on luja yhteishenki. Riitaa ei kuulemma ole ollut sitten ala-asteen, ja uusista ideoista innostutaan yhdessä. 
 
Nyt molempien otsaa rypistää huolestuneet kurtut. Hämeenlinnan kaupungin suunnitteleman Engelinrannan rakentaminen tarkoittaisi Pirttilän huoltoaseman purkamista.  Huoltamon kiinteistön omistaa Teboil-ketju ja tontin Senaatti-kiinteistöt.
 
– Taistelemme viimeiseen saakka, että saamme olla tässä, Pirttilät vakuuttavat. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020