Kanta-Häme

Tehtaiden jätteistä peltojen lannoitteeksi

Pelto on maanviljelijän pankki. Siitä joko ottaa tai sinne tallettaa, mutta jos vain ottaa, niin ennen pitkää se tyhjenee. Näin kertoo Humuspehtoorin perustaja Reino Mantsinen.

Maanviljelyssä käytettävä peltoala köyhtyy ajan myötä. Köyhtyneet alueet voivat kärsiä kroonisesta ravinnekadosta, taudeista, vesitilan puutteesta tai kuivuudesta.

Maaperää on lääkitty vuosikymmeniä kemiallisilla lannoitteilla. Köyhtyminen johtuu siitä, että ne tuovat ravinteita vain hetkeksi.

Humuspehtoori pyrkii parantamaan maata pysyvästi. Toimintaa kutsutaan maanparannukseksi. Yritys tekee sitä lannan ja metsäteollisuuden puhtaiden puukuitujen avulla.

Menetelmän avulla maa-ala ei enää köyhdy lisää, vaan ravinteet pysyvät pellossa.

Kilpailija kemiallinen lannoitus

Kun tehtailta saadut ylijääneet puukuidut laitetaan lannoitteeksi muunnettuna maahan, hiilidioksidi sitoutuu maaperään pitkäksi aikaa.

Jos jätteet poltettaisiin, hiilidioksidi vapautuisi suoraan ilmaan. Myös kemiallisen lannoituksen varjopuoli on se, että pellon eloperäinen aines eli humus hajoaa koko ajan ja muuttuu hiilidioksidiksi.

Sitä myöten pellon humus vähenee, sen ominaisuudet heikkenevät ja ravinteet huuhtoutuvat entistä helpommin.

– On totuttu, että pellossa on humusta metsän jäljiltä, yrityksen toimitusjohtaja Suvi Mantsinen sanoo.

Humus kuitenkin vähenee, ja silloin on oltava hyvin tarkka kemiallisen lannoituksen suhteen. Suvi Mantsinen kuvaa tilannetta tasapainoiluksi, jossa eri puutoksiin on ostettava aina erilainen säkki lannoitetta.

Kemiallinen lannoitus on kuitenkin melko edullista, ja monille viljelijöille hinta merkitsee eniten.

– Vastakkain ovat usein pellon tulevaisuus ja sadon senhetkinen tuotto. On olemassa kaksi koulukuntaa, Reino Mantsinen sanoo.

Tehtaille edullisempaa polttaa

Humuspehtoori ottaa vastaan metsäteollisuuden lietteitä muutamilta eri tehtailta Suomessa. Tehtaat maksavat yritykselle vastaanottomaksun, sillä muuten ne joutuisivat polttamaan käyttökelpoiset kuidut.

Helppoa ainesten saaminen ei kuitenkaan ole, sillä polttaminen on tehtaille edullisempaa kuin vastaanottajalle maksaminen.

– Valtio tukee tehtaita tässä, sillä niiden hiilidioksidipäästöjä ei veroteta, Suvi Mantsinen sanoo.

Mantsisten yrityksen maanparannukseen asiakas sitoutuu yleensä 3–5 vuodeksi. Pellolle levitetään maanparannusaineita 200–300 tonnia muutaman vuoden aikana.

Pitkä sitoutuminen johtuu siitä, että maa ei muutu ravinteikkaammaksi kertaheitolla.

Humuspehtoorin laajentaminen on suunnitteilla. Yritys avaa lähivuosina toisen tuotantokentän Janakkalassa.

Yritys täytti tänä vuonna 30 vuotta, ja juuri on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Reino Mantsisen tytär on ottanut yrityksen haltuunsa. Suvi Mantsisella on selkeä näkemys toiminnan laajentamisesta.

– Rahti näyttelee suurta osaa. Meidän on mentävä sinne, missä tehtaat ovat. Jos kuljetusmatkat venyvät liian pitkiksi, tämä ei ole kannattavaa. (HäSa)

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic