Kanta-Häme Hämeenlinna

Tekoäly voi tunnistaa aivohalvauksen riskin etukäteen

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Tiedon yhteisprojektissa kehitetään aivohalvauspotilaiden hoitoa parantamalla potilaiden taustatietojen ymmärrystä.

Tekoälyn ennustetaan yleistyvän useimmilla aloilla lähivuosien aikana, eikä terveydenhuolto ole tässä poikkeus.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Tiedon yhteisprojektissa tekoälyn avulla kehitetään hoitoprosessin ymmärtämistä, jotta potilaat voisivat saada parempaa hoitoa nopeammin.

Yksinkertaistetusti, Tiedon kehittämä analytiikka-alusta käy läpi potilastietoja, jotka ovat usein piilossa lääkäreiden saneluihin pohjautuvissa kertomusteksteissä. Ihmisvoimin ja yksittäin etsittynä näiden tietojen läpikäynti ja tutkimus on hyvin hidasta.

Tämä luonnollisen kielen käsittely auttaa erityisesti aivohalvauksien ennaltaehkäisyssä.

 

Aivoverenvuoto tai aivoinfarkti voi johtaa aivohalvaukseen, joten analytiikka-alusta käy läpi infarktipotilaiden elintapoja ja elinympäristöä.

Näillä tiedoilla suuri osa aivohalvauksista voisi olla ehkäistävissä, etenkin jos riskejä ymmärrettäisiin paremmin ja potilaalla olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa.

– Tekoäly tunnistaa potilaskertomuksista erilaisia ilmaisuja, sanayhdistelmiä ja pidempiäkin lausekokonaisuuksia, jotka muuten olisivat vaikeasti löydettävissä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin projektipäällikkö Hanna Narsakka kertoo, ja antaa esimerkin tupakoinnista.

– Jos lääkäri on kirjoittanut potilaan kertomasta, että potilas suunnittelee lopettavansa tupakanpolton, niin tekoälyn tulee silti tunnistaa tiedoista se vaihtoehto, että potilas tupakoi.

Tiedon analytiikka-alusta oppii koko ajan lisää, joten suuria tietomääriä voidaan käsitellä yhä nopeammin.

– Nämä tiedot ovat usein sairauden hoidon kannalta oleellisia, Narsakka toteaa.

 

Akuuttilääketieteen professori ja tulosalueylilääkäri Ari Palomäki Kanta-Hämeen keskussairaalasta kertoo, että Suomessa ja Kanta-Hämeessä ollaan tekoälyasioissa edelläkävijöitä.

– Kansainvälisissä terveydenalan konferensseissa hämmästellään meidän kehitystämme, Palomäki toteaa.

Palomäki kertoo, että tekoälytyökalun avulla tutkijalla on mahdollisuus analysoida nopeasti ja tehokkaasti potilasryhmiä, josta voidaan tehdä kliinisesti tärkeitä havaintoja.

– Voidaan verrata esimerkiksi eri asuinalueiden tai eri sairaaloiden alueella asuvien ikäihmisten tilanteita.

Palomäen mukaan tiedon määrä on terveydenhuollossa valtava, sillä käytössä on useita eri ohjelmia, jotka eivät ole yhteydessä keskenään. Myös saman ohjelman sisällä on erillisiä osaohjelmia.

– Tällaisia ovat muun muassa potilaskertomus-, potilashallinto- ja lääkereseptiohjelmat.

Tekoäly tuo siis merkittävää etua aivohalvausriskitapausten kartoittamisessa, etenkin kun Kanta-Hämeen keskussairaalalla on kansainvälisellä tasolla huipputulokset siinä, kuinka nopeasti aivoinfarktipotilaiden liuotushoito toteutetaan.