Kanta-Häme

Televisio siirtyy hitaasti mutta varmasti nettiin

Valtaosa suomalaisista katsoo televisiota edelleen perinteisillä tavoilla, mutta etenkin nuorille katsojille verkon videopalvelut ovat jo lähes jokapäiväisiä seurattavia.

Televisioalan keskeiset toimijat ohjelmien tekijöistä jakelutekniikkaan ja kaapelitelevisioyhtiöihin asti pohtivat alan tulevaisuutta Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestettävässä vuotuisessa Cable days -seminaarissa.

Tiistaipäivän esityksissä sana ”internet” kuultiin lähes yhtä usein kuin ”televisio”. Syykin on selvä: perinteinen televisio menettää hitaasti, mutta tasaisen varmasti katsojia netin videopalveluille.

Viestintäviraston viime vuoden lopulla tekemässä laajassa kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten lisäksi erityisesti 35-55 -vuotiaat katsojat löysivät viime vuonna verkon maksulliset videosisällöt, kuten urheilulähetykset.

Digibokseilla tallennetaan vähemmän

Viestintäviraston viestintämarkkina-asiantuntijan Joonas Orkolan mukaan 15-24-vuotiaista peräti 81 prosenttia katsoo tv-sisältöjä myös verkon kautta.

– Nuoret katsovat perinteistä televisiota muuta väestöä vähemmän ja erityisesti viihdettä haetaan netistä. Alle 35-vuotiaat hakevat myös uutisensa selvästi useammin netistä kuin televisiosta, Orkola kertoi.

Orkolan mukaan mukaan eniten verkkovideon suosiosta kärsivät erilaiset tallenteet. Tv-ohjelmia ja elokuvia seurataan nyt entistä vähemmän dvd-levyiltä tai tallentavilta digibokseilta.

TV-toimilupiin iso remontti

Tv-toimintaa säätelevässä liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan sähköisen viestinnän lakien suurta kokonaisuudistusta. Vielä tänä keväänä lausuntokierrokselle lähtevä esitys linjaa, miten tv-toimintaa harjoitetaan Suomessa vuoden 2016 jälkeen, kun valtaosa nykyisistä antenniverkon tv-toimiluvista päättyy.

Parhaillaan ministeriössä mietitään, kuinka uudet luvat myönnetään.

Nykyisin valtioneuvosto myöntää kaupallisten kanavien toimiluvat ”kauneuskilpailulla”. Viestintäneuvos Olli-Pekka Rantalan mukaan tämä malli toimi silloin, kun kanavapaikat olivat niukka luonnonvara.

– Laki syntyi tilanteessa, jossa jaettavana oli kaksi kaupallista toimilupaa. Nyt mitään niukkuutta ei enää ole, kun vapaita kanavapaikkoja on kymmenittäin, Rantala kertoi.

Digibokseille pitkä jatkoaika

Tulevaisuudessa tv-toimijat saatetaan Rantalan mukaan jakaa kahteen kastiin, joista Yleisradio sekä erikseen määritellyt ”yleisen edun kanavat” saisivat nykyisentapaisen toimiluvan. Loput kanavapaikat taas jaettaisiin huutokaupalla eniten tarjoaville.

Seuraavat tv-toimiluvat jaetaan jopa 20 vuodeksi. Tämän takia uusissa pelisäännöissä pitää varautua myös siihen, että lähetystekniikat voivat muuttua moneen kertaan lupakauden aikana.

Ministeriön ehdotuksissa ainakin Yleisradion lähetyksiä jatkettaisiin nykyisellä digitv-tekniikalla ainakin vuoteen 2016 asti. Näin välttämätöntä pakkoa vastaanottimien uusimiselle ei syntyisi vielä 14 vuoteen. (HäSa)