Kanta-Häme Hattula

Tenholan linnavuorelle on paettu vihollista - Muinaislinnaa ajoitetaan nyt saviastioiden karstasta

Kukaan ei tiedä, miten ja koska Kanta-Hämeen linnavuoria käytettiin. Tenholan linnavuorellakin vartioitiin turvallisuutta, asuttiin ainakin väliaikaisesti ja laidunnettiin karjaa.
Linnavuoret valikoituivat aina sijaintinsa ja maisemiensa takia. Tenholan linnavuorelta näkee yhä kauas. Kuva: Riku Hasari
Linnavuoret valikoituivat aina sijaintinsa ja maisemiensa takia. Tenholan linnavuorelta näkee yhä kauas. Kuva: Riku Hasari

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Tenholan linnavuori Hattulassa on ollut käytössä vuosina 500 – 1000 jaa. eli myöhäisrautakaudella ja keskiajalla, mutta tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä.

Vuoren laella on ollut rakennuksia, joista ainakin osa on ollut lämmitettäviä. Myös karjalle on ollut suoja.

Linnavuori on ollut ilmeisesti ainakin satunnaisessa käytössä vielä 1400-luvulla, sillä Tenholasta on löytynyt tuolta ajalta pienen tykin kuula.

Mutta mitä sitten?

Kukaan ei tiedä, millaista elämä Tenholassa on ollut, eikä ketään ole kertomassa, koska Tenholassa on asuttu, jos on yleensäkään asuttu.

– Voimme esittää linnavuorista vain sivistyneitä arvauksia. Kiehtovaa tässä on se, että vaikka historiankirjoitus ei kerro linnavuorista, voimme saada niistä lisää tietoa arkeologian keinoin, arkeologi Janne Rantanen sanoo.

Rantanen teettää vielä kevään aikana radiohiiliajoitukset Tenholan linnavuoresta löytyneiden saviastioiden karstasta. Jos hyvin käy, päästään taas vähän lähemmäksi mystisten linnavuorien aikaa.

Pohjana Voionmaan tutkimukset

Janne Rantanen tutkii parhaillaan arkeologi Jouko Voionmaan (1912-1991) muinaislinnatutkimusten aineistoja. Aineistoja kertyi Suomen rautakautisilla ja keskiaikaisilla muinaislinnoilla tehdyissä arkeologisissa kenttätutkimuksissa 1930-1960-luvuilla.

Voionmaa tutki ennen kaikkea Tenholan ja Vesilahden Valkkisten linnavuoria.

– Voionmaa teki tavattoman innokkaasti kenttätutkimuksia, mutta ei ollut yhtä innostunut kirjaamaan tutkimusten tuloksia. Minä yritän nyt koota hänen tutkimustuloksensa yhteen. Tavoitteeni on saada radiohiiliajoitusten tulokset kesään mennessä. Myöhemmin teen asiasta ainakin tieteellisen artikkelin ja ehkä kirjan, Rantanen miettii.

Etelä-Pohjanmaan maakunta-arkeologina työskentelevä Janne Rantanen on osallistunut Kanta-Hämeessä aikaisemmin Janakkalan Kiianlinnan ja Tuuloksen Laurinkallion muinaislinnojen tutkimuksiin. Janakkalan Hangastenmäen linnavuoren tutkimuksia Rantanen johti.

Tenhola on harjukukkula

Tenholan linnavuori poikkeaa useista Vanajaveden laakson linnavuorista, sillä se ei ole kallio, vaan harjukukkula niin kuin esimerkiksi Rapola. Sen jyrkkiä rinteitä on kiertänyt hirsinen rintavarustus.

Jouko Voionmaa löysi tutkimuksissaan merkkejä siitä, että Tenhola rakennettiin kahdesti.

– Tenholassa on ollut kolme porttia porttisolineen. Lakea on ilmeisesti tasattu ja laajennettu, sillä vuorella on ollut todennäköisesti lämmitettäviä rakennuksia. Vaikka linnavuori onkin syrjässä, on sinne ollut helppo paeta ja toisaalta sieltä oli myös hyvä tähystää niin Aulangon kuin Rapolankin linnavuorelle, Rantanen kertoo.

Kanta-Hämeessä ja Lounais-Suomessa on Rantasen mukaan paljon linnavuoria, sillä alueet olivat rikkaita ja ihmiset asuivat tiiviissä yhteisöissä järven rannalla.

Tänään on mahdotonta tietää, millainen hyöty linnavuorista todellisuudessa oli keskiajalla. Rantanen kuitenkin arvelee, että ainakin vuoret olivat oivallinen tapa varautua ryöstöretkiin.

– Ainoaksi varautumisen keinoksi ne tuskin jäivät. Jonkin verran ihmisiä auttoi se, että ryöstöretkiä tehtiin pääasiassa loppukesällä tai kevättalvella. Linnavuorilla ei siis tarvittu koko ajan miehitystä, Rantanen toteaa.

Tieto lisääntyy koko ajan

Linnavuoria on aina tutkittu hyvin ahkerasti, sillä niistä tiedetään vain vähän. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa linnavuorten ajoittaminen, sillä nyt joudutaan vielä elämään arvailujen varassa.

– Viidessä vuodessa tietomme Hämeen rautakaudesta on lisääntynyt paljon, sillä olemme löytäneet lisää kyläpaikkoja ja niiden vieressä olleita kalmistoja. Kaikkia vuoria ei voida kuitenkaan ajoittaa tarkasti, Janne Rantanen sanoo.

Rantanen toivoo, että Tenholan saviastioista löytyneestä karstasta saadaan mahdollisimman tarkat tiedot.

– Ensimmäiset linnavuoret perustettiin ilmeisesti Varsinais-Suomeen 2000 vuotta sitten, mutta Hämeen linnavuorien kukoistuskausi oli 1000-luvulta 1200-luvulle. 1300-luvulla linnavuorten merkitys alkoi hiipua, kun tänne hyökättiin valtaamaan maata, eikä tavaraa. Silloin tarvittiin jo pysyvämpää puolustusta, Rantanen sanoo. HäSa

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic