Kanta-Häme

Teollisuus rakentaa Riihimäkeä

Riihimäen taloustilanne pysytteli viime vuonna ennallaan. Tilinpäätös näyttää 2,5 miljoonaa euroa ylijäämää, joskin ilman vesihuoltoliikelaitosta kaupungin tulos näyttää 0,3 miljoonaa euroa miinusta.

– Yleinen kehityskuva oli pääsääntöisesti positiivinen. Se näkyi muun muassa mittavina teollisina ja muina investointeina sekä toiminnan vireytenä, luonnehtii kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

Valion ison välipalatehtaan rakentaminen käynnistyi ja toi uuden liittymän moottoritielle. Kaupunginjohtaja luettelee myös Ullan Pakarin, Würthin, Sakon ja Ekokemin isot investointihankkeet.

Teollisuudessa rakennettiin, mutta samaan aikaan kaupunki menetti väkeä. Asukasmäärä väheni viime vuonna 87:llä. Omakotitonttikauppa ei käynyt hyvien vuosien tapaan.

Asukasvirta on kääntynyt tämän vuoden puolella jo toiseen suuntaan. Keskiruokanen kertoo alkuvuoden väestönkasvun lähentelevän jo prosenttia.

– Kehitys tulee olemaan hyvää, sillä kävelyetäisyydellä asemalta sijaitsevat kerrostaloasunnot ovat nyt hyvin kysyttyjä. Riihimäellä tämä asuntotuotanto on vahvassa kasvussa.

Kaupungin omat investoinnit pidettiin viime vuonna lähes minimitasolla. Korjausrakentamisen ja kunnallistekniikan lisäksi kaupunki rakensi vain Mäkikujan 2,3 miljoonan euron perhekodin, johon saatiin puoli miljoonaa euroa valtionapua.

Vesihuoltoliikelaitos käytti kunnallistekniikan rakentamiseen 4,3 miljoonaa ja kaupunki 4,5 miljoonaa euroa.

– Talouden tasapainottaminen ja sitä kautta velan määrän saaminen selvästi laskevalle uralle ovat keskeisiä tavoitteita myös tästä eteenpäin. Se onnistuu ainoastaan riittävillä toiminnan rakenteellisilla muutoksilla, korostaa Keskiruokanen.

Vesihuoltoliikelaitoksen ja kaupungin yhteinen lainamäärä laski 0,4 miljoonaa euroa, mutta kokonaismäärä on jo lähes 120 miljoonaa euroa. Jollei vesilaitoksen velkaa oteta huomioon, kaupungin velka kasvoi edelleen ja oli asukasta kohti 3 622 euroa.

Kaupunginjohtaja näkee edelleen kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa seitsemän miljoonan euron vuotuiset säästömahdollisuudet, jotka alkavat hiljalleen jo heijastua myös talouslukuihin.

– Maakunnallinen sote-valmistelu, jonka perustavoitteena on muodostaa kolmeen seutukuntaan tukeutuva sosiaali- ja terveystoimen kokonaistuotantomalli, on tässä kaikessa keskeisessä roolissa.

Toimintamenojen kasvu jäi 1,6 prosenttiin. HÄSA