Kanta-Häme

Terapiakoirat houkuttelevat sanat ulos suusta

– Koirat asuu kopissa, kuusivuotias Elias ilmoittaa.

Toteamus pitää paikkansa, vaikka keskiviikkona Tervakoskella Kettukallion päiväkodin Lumikellot-ryhmässä vierailleet kolme koiraa ovatkin sisäkoiria.

Omistajansa ja ohjaajansa, puheterapeutti Kirsi Kahelan kanssa päiväkodissa vieraillut sekarotuinen kolmikko Vaahtera, Raita ja Tammi ovat Suomen ensimmäiset puheterapiakoirat. Oikeastaan koirista töissä oli ainoastaan Tammi. Raita on vielä harjoittelija ja Vaahtera jo eläkkeellä.

Lumikellojen ryhmässä monet lapset tarvitsevat rohkaisua ja apua kommunikoinnissa. Vierailevat puhetarepiakoirat tekevät työtä olemuksellaan. Niiden läsnäolo rauhoittaa, toisaalta eläimet taas voivat saada keskittymisvaikeuksista, kontaktin ottamisen haasteista sekä puheen ja kielen kehityksen vaikeuksista kärsivän lapsen avautumaan. Kuten yleensä hiljaisen Eliaksen, joka viittaa ahkerasti Kirsi Kahelan kysymyksiin ja puhuu kuin papupata.

– Hän on yleensä tällaisissa tilanteissa todella rajoittunut, mutta nyt tuli yhtäkkiä aivan faktapuhetta, mikä on yleensä ollut ongelma, varhaiserityiskasvatuksen lähihoitaja Tiina Bojang kertoo.

Kaikki lähtee silittämisestä

Kirsi Kahela kiinnostui eläinavusteisesta terapiasta vuosia sitten, ja luki kaiken käsiinsä saaman kirjallisuuden aiheesta. Se, että Vaahterasta tuli puheterapiakoira, oli sattumaa.

– Se on löytökoira, joka löytyi sidottuna kiinni meidän pihapuuhumme. Eläin on kuin ihmisen mieli, paras koira mitä on ollut, joten teetin sillä pennut joista lähdin varta vasten kouluttamaan apulaisia puheterapiaan.

Tänä päivänä eläinavusteista terapiaa voi sanoa jopa trendikkääksi, vaikka Kahelan mukaan Suomessa ollaankin vielä lapsenkengissä Yhdysvaltoihin verrattuna. Hän on aloittanut tänä syksynä koiriensa kanssa projektin, jossa pyritään edesauttamaan kahta vaikeasti kehitys- ja liikuntavammaista lasta oppimaan hyödyllisiä päivittäisi toimintoja.

Kaikki lähtee silittämisestä ja kontaktista koiran kanssa, Kahela esittelee, ja kehottaa Raitaa nousemaan syliinsä.

– Lapset kärsivät lihasjäykkyydestä, jonka vuoksi he eivät pysty juuri liikuttamaan käsiäänkään itse. Kun koira nousee polvelle, lapsi saa eläimeen katsekontaktin ja lihasjännitys hieman helpottaa.

Pikkuhiljaa lapsi pystyy silittämään ja harjaamaan koiraa, jonka jälkeen lapsi voi opetella harjaamaan itse omia hiuksiaan ja toivottavasti jossain vaiheessa käyttämään itse esimerkiksi lusikkaa.

– Edistysaskeleet ovat pieniä, mutta kyseisen henkilön kannalta merkittävästi elämänlaatua parantavia asioita.

Terapiakoira saa touhuta vapaasti

Koiralta aputerapeuttina työskentely ei vaadi ihmeellisiä ominaisuuksia. Eläimen pitää olla rauhallinen, sosiaalinen ja kontaktiin pyrkivä.

– Itse olen antanut koirille perustottelevaisuuskoulutuksen, minkä jälkeen opimme yhdessä työtä tekemällä, Kahela kertoo.

Esimerkiksi palveluskoiriin verrattuna terapiakoirat saavat touhuta hyvin vapaasti.

– Toimintamallit eivät ole niin tiukkoja, eikä käskyjä tarvitse totella juuri täsmällisesti. Eläimen terapeuttinen vaikutus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja rentouteen.

Tiina Bojangin mukaan terapiakoirien ensivierailu päiväkodissa oli niin lupaava, että yhteistyötä pyritään jatkamaan. (HäSa)