Kanta-Häme

Terävänkin pään pitää tehdä töitä

Matematiikan emeritus-lehtori Antti Kankkunen laittaa haastattelua kysyvän toimittajan välittömästi testiin.

– Vastaapas ensin tähän pitkän matematiikan yo-tehtävään 10 vuoden takaa: Bakteerien tutkija laittaa laboratoriossaan bakteerin purkkiin klo 11. Bakteerien määrä kaksinkertaistuu joka minuutti, ja purkki on täynnä kello 12. Mihin kellonaikaan purkki on puolillaan bakteereita?

Hmmmm. Joo. Yritän luikerrella pois selittämällä, että tässä on luettu vain lyhyt matematiikka ja sekin huonosti… Paniikki. Mutta sitten looginen vastaus pälkähtää jostain päähän.

– No et sinä ihan tyhmä mies ole lyhyen matematiikan lukijaksi! Kankkunen kehuu.

Pähkinän oikea vastaus löytyy tekstin lopusta, mutta mennään sitä ennen asiaan.

Vanha ei saa olla lahoa

Nykyään matematiikka oppiaineena kiinnostaa yhä harvempia. Antti Kankkunen tietää, missä mättää, vaikka jäi eläkkeelle virastaan jo vuonna 1996.

Täydentävää opetusta halukkaille nuorille hän on tarjonnut 1960-luvulta lähtien, ja jaksaa yhä vuodesta toiseen prepata opiskelijoita yo-kirjoituksia ja yliopistojen pääsykokeita varten.

– Etkä sitten laita ikääni lehteen, tai hirtän sinut! Kankkunen vannottaa hekotellen.

Matematiikan oppimisessa on kyse ominaisuudesta, joka miehestä itsestään loistaa kauas.

– Opettajan tärkein tehtävä on luoda oppilaaseen innostus. Innostus matematiikkaan syntyy ainoastaan siitä, että tehdään paljon pohjatyötä ja omaksutaan asiat oikeasti.

– Vaikka olisi kuinka terävä pää, niin työtä täytyy tehdä! opettaja painottaa sanojaan lyömällä kättä pöytään.

Matematiikka kun on oppiaineena siinä mielessä armoton, että se rakentuu koko ajan vanhan opitun päälle.

– Jos vanha on lahoa, niin tippuu kärryiltä. Ja siinä vaiheessa Kankkusen puhelin soi!

Se muuten soi edelleen päivittäin. Kursseja ja yksityisopetusta järjestyy niin Kankkusen kaupunkiasuntoon rakennetussa luokkahuoneessa kuin Hauholla Johanna-vaimon asunnossa.

Liian korkea kynnys

Kankkusen mukaan suurin kynnys matematiikan opiskelussa piilee peruskoulun ja lukion välillä.

– Moni peruskoulussa kaseja tai ysejä saanut oppilas tippuu lukiossa nopeasti varsinkin pitkässä matematiikassa vitosiin ja kutosiin. Syynä ovat liian täyteen asiaa ahdetut lukion kurssit, hän näkee.

– Sama vaivaa ammattikorkeakouluja. Pitäisi ymmärtääkin jotain, eikä vain kaahata asioita läpi!

Kankkunen pumppaisi lisää ilmaa liian tiukkoihin opetussuunnitelmiin, jotta aikaa todelliseen omaksumiseen olisi.

– Toki sama ongelma on vaivannut läpi vuosikymmenten. Hämeenlinnassa on perinteisesti ollut myös hyvät matematiikan opettajat, veteraani kehuu.

Monet heistä ovat muuten Kankkusen vanhoja oppilaita.

Osataan vain näpyttää

Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on paljastanut, että suomalaisten perustaso on jäänyt monia maita jälkeen.

Kankkusen mukaan yhtenä syynä on liian vahva nojaaminen teknisiin apuvälineisiin.

– Niin hyviä kuin nykyajan laskimet ovatkin olemassa, opiskelijan pitäisi tietää, mitä siellä sisällä tapahtuu. Liian usein osataan vain näpyttää ja istua tietokoneen ääressä muutenkin kaikki aika.

Teknologian käytöstä on tullut siis itseisarvo, ei työskentelyn apuväline?

– Niin juuri. Toinen ongelma on sitoutuminen. Ennen pidin koko lukuvuoden kestäviä kursseja, mutta nykyään täytyy opettaa pienissä pätkissä, Kankkunen toteaa.

Tytöiltä huomiota

Matematiikan osaaminen on Kankkusen edelleen kansakunnan menestyksen tae teknillisellä alalla, mutta katastrofina hän ei laskevia yliopiston hakijamääriä matemaattis-luonnontieteellisiin tiedekuntiin pidä.

– Matematiikan yleinen arvostus on laskussa, mutta ei se maata kaada. Teknillisiin korkeakouluihin hakijamäärät ovat toisaalta kasvussa.

Miten nuoriso saataisiin uudestaan innostumaan matematiikasta, käyttämään aikaa perusasioihin, sitoutumaan? Siinäpä kysymys nykyajan hektisessä maailmassa.

Matemaattisesti lahjakkaille olisi kuitenkin ovet auki yliopistoihin ja maailmaan.

– Itselläni innostus syttyi, kun pienenä pelasimme kaikki päivät pesäpalloa Kuivan sillan kentällä ja laskin siinä sivussa tyttöjen kotiläksyt, mies muistelee saamaansa huomiota.

– Toinen herätys tuli, kun opettajamme huusi tuntia häirinneelle Selinin Lasselle, että osaisit sinäkin edes laskea – niin kuin tuo Kankkunen! (HäSa)

Vastaus alun pähkinään: klo 11.59. Syksyn matematiikan kirjoitukset järjestetään 25.9.

Päivän lehti

19.1.2020