Kanta-Häme

Termi ihmisen vai hallinnon tarpeisiin?

Virkakieleen perehtynyttä kielentutkijaa on vaikea järkyttää, mutta kyllä siinä on suomen kielen dosentinkin pakko hetkeksi pysähtyä, kun episodikanavapalveluihin ensimmäistä kertaa törmää.
 
– Se oli termeistä ainoa, mistä en ymmärtänyt ensi kuulemalta mitään. Mikä ihme tuo episodi on tässä yhteydessä, en ymmärrä, ihmettelee Vesa Heikkinen.
 
Kieliasiat kuuluvat työnkuvaan Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) työskentelevälle Heikkiselle. Hämeen Sanomien lukijoille mies on lisäksi tuttu Kulttuuri-sivujen kirjoittajavieraana.
 
Episodikanavapalveluiden, kuten monen muunkin byrokratian tuottaman termin ongelma on siinä, että se ei yksinkertaisesti avaudu käyttäjilleen.
 
– Hallinnon näkökulmasta tällainen nimeäminen voi olla hyvinkin järkevää. Kun tällä tavalla nimetään yksiköitä ja niiden alle erilaisia palveluita, saadaan hallinto haltuun.
 
Nimeäminen siis palvelee puhtaasti hallinnon tarpeita, se auttaa virkamiehiä hahmottamaan oman organisaationsa. Mutta entäpä se ihmispolo, jonka pitäisi päästä lääkärin luo valittamaan korvakipuaan?
Myydään mitä myydään
Entä miksi yksinkertaisille, toimiville ja ymmärrettäville nimille ja termeille täytyy keksiä uusia vaikeasti avautuvia vastineita? Miksi päiväkodin on oltava varhaiskasvatuskeskus tai miksi varasto on nimettävä logistiikkakeskukseksi?
 
– Onko päiväkodin tapauksessa ehkä ajateltu, että se on liian staattinen termi? On ehkä haluttu saada tuo kasvatus-näkökulma mukaan. Toisaalta, nimi ei kerro kasvatetaanko siellä männyntaimia vai kalanpoikasia, Heikkinen nauraa.
 
Nimeämisessä on viime vuosina ollut nähtävissä muutama selkeä trendi: kansalaisista on tullut asiakkaita ja lakisääteisistä tehtävistä palveluita. Nimistä muotoutuu helposti maailmaa syleileviä ja myönteistä henkeä uhkuvia, lisäksi nimeämiseen liittyy myös tietynlaista markkinointihenkisyyttä.
 
– Toisaalta, enpä tiedä onko esimerkiksi vanhustenhuoltokeskus niin myyvä.
 
Kielentutkija tietää, että kaikelle kielellisen valinnalle on tarkoituksensa. Nimeäminen on vallankäytön muoto, se on usein myös poliittinen kannanotto.
 
Arkijärjen käyttö sallittua
Vaan osataan sitä muuallakin. Mitäs sanotte tästä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialueen 3 neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualueella sijaitseva aivoverenkiertohäiriöyksikkö.
 
Alkujaan yksikön nimeksi yritettiin antaa ytimekäs englanninkielinen Stroke Unit. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan nimi päätettiin kuitenkin suomentaa.
 
– Kansalaisten suussa nimi olisi ollut luontevasti aivohalvausyksikkö, mutta asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei ytimekäs termi kuvaa yksikön tarkoitusta, sanoo Heikkinen.
 
Kun asiat halutaan ilmaista mahdollisimman tyhjentävästi, syntyy vaikeasti avautuvia yhdyssana- ja käsiteketjuja.
 
– Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Tällaisia paketteja on vaikea hahmottaa sekä luettuina että kuultuina.
 
Oleellista Heikkisen mielestä olisi, että yksiköiden nimet olisivat palveluiden käyttäjien näkökulmasta helposti ymmärrettävissä. Samaan virkamiehiä ohjataan myös lainsäädännöllä. Säädöstasoisella ohjeistuksella on määritelty, että virkakielen tulisi olla ”asiallista, selkeää ja ymmärrettävää”.
 
– En haluaisi olla kieltämässä mitään sanoja tai termejä, mutta kyllä arkijärjen käyttöä toivottaisiin kielenkäyttöön enemmän. Silloin, jos asioita on nimettävä uudelleen, olisi hyvä nojata vanhoihin tuttuihin nimiin ja sanoihin ja mielellään yleiskieleen. (HäSa)

Päivän lehti

3.6.2020