Kanta-Häme

Terrierien ja mäyräkoirien mieli palaa luoliin

Arwy, Kessu, Ketunsurman Tanu ja Lena Helena hyppivät kuin vieterillä, istuvat pää kallellaan kuunnellen jutustelua ja nuuskivat innokkaasti toisiaan.

Terrierit hellyttävät Riihimäellä erämessukävijöitä, mutta niillä on samalla myös kerrottavana vankkaa asiaa. Ne eivät haukottele tylsistyneinä vaan tekevät täyttä työtä isäntiensä kanssa.

– Parsonrusselinterrieri, karkea- ja sileäkarvaiset , Jackrusselin, border, cairnin ja saksanmetsästäjäterrierit hinkuvat kaikki metsälle, jossa niitä käytetään erityisesti luolakoirina, kertoo luolakoirametsästystä vaimonsa Kaisan kanssa harrastava Petri Pelkonen.

Vietti vetää luontoon

Kaisa Suutari ja Petri Pelkonen arvelevat aika monen metsästäjän löytäneen harrastuksen koiran avulla. He hankkivat 15 vuotta sitten koiran, jolloin hakivat terverotuista ja hyväluontoista lenkkikaveria.

– Kiersimme koiranäyttelyissä ja päädyimme parsonrusselinterrieriin, joka sopi hyvin kotiimme Lahteen, Kaisa Suutari kertoo.

Muutto Vierumäelle avasi metsästysmaisemat niin terrierille kuin isännille. Naapurilla sattui olemaan samanrotuinen koira luolakoirana.

– Naapuri pisti meidät kokeilemaan kuinka koiramme pyyntivietit toimivat. Se tuntui sujuvan kuin luonnostaan. Kun pääsimme metsästysseuraan mukaan, sillä tiellä olemme vielä molemmat.

Pariskunta tuntee lukemattomia samanlaisia tarinoita. Koira vie luontoon ja metsälle koko perheen.

Kennelliiton luolakoirakollegion sihteeri Matti Hartikka kertoo itselleen käyneen kettuterrierin kanssa samoin kuin Kaisa Suutarille ja Petri Pelkoselle.

Myös mäntsäläläinen Tapio Laaksonen kertoo jo pikkupoikana ihastuneensa uskollisesti vauvanvaunuja vahtineeseen kettuterrieriin niin paljon, että sai sen poikasen. Terrieri vei aikanaan metsälle ja pitää siellä yhä.

Lemmikit pidettävä liikkeellä

Luolakoirina käytetään terrierien lisäksi myös karkea-, sileä- ja pitkäkarvaisia mäyräkoiria, jotka ovat myös suosittuja lapsiperheiden seurakoiria.

– Terrierit ovat täynnä energiaa, joka pitää päästä purkamaan joka päivä. Jollei niitä vie lenkille ja anna niille puuhaa, ne purkavat energiansa erilaiseen pahantekoon. Minun kettuterrierini pureskeli nurmikon kastelulaitteen, kertoo Matti Hartikka.

Jollei koiraa voida viedä metsälle supi-, kettu- tai mäyräjahtiin, perheen pitää jaksaa juoksuttaa ja leikittää sitä. Petri Pelkonen juoksuttaa kolmea parsonrusselinterrieriä pyörälenkeillään ja Matti Hartikka hiihtää koiriensa kanssa.

Vaikka terrierit on jalostettu luolakoiriksi, ne nauttivat ja onnistuvat monessa jahdissa. Pelkonen käyttää koiriaan myös vesilintujen noutajana, kanalintumetsällä, haavoittuneiden eläinten jäljitykseen ja ajamaan jänistä.

– Kun kerran näkee, kuinka innoissaan koirat painuvat luoliin häätämään supia, siinä innostuu itsekin mukaan, Kaisa Suutari sanoo.

Lapio aseeksi luolametsälle

Luolakoiran kanssa metsästäminen ei kuitenkaan ole helpoimpia metsästysmuotoja, sillä koira on lähes aina kaivettava saaliinsa kanssa luolasta esiin.

Se voi liikkua luolassa monia metrejä, jolloin kaulapannan lähettimen avulla pystytään paikantamaan missä se pitää supia, kettua tai mäyrää paikallaan.

– Sitten tartutaan rautakankeen ja lapioihin ja kaivetaan routaista maata metrin tai jopa usean metrin syvyyteen. Kun saalis saadaan esiin, luodikkomies lopettaa sen. Lopuksi peitetään kaivamisen jäljet täysin luonnontilaan, Petri Pelkonen kertoo.

Kun laji vei Kaisa Suutarin ja Petri Pelkosen mennessään, myös lapset on otettu mukaan luolille. Kolmivuotias Ella ja kuusivuotias Eino olivat viime kaudella viidesti metsällä. Äiti pääsi metsälle toistakymmentä ja isä nelisenkymmentä kertaa.

– Luolakoirilla hävitetään vieraslajia eli supia, joka tuhoaa erityisesti metsäkanalintujen pesiä. Metsästys on lähinnä riistanhoitoa, vaikkakin turkitkin otetaan talteen.

Erämessuilla pääsee näkemään luolakoirat työssään, mutta myös spanielit ja noutajat antavat näytöksen. Metsästyskoiraroduilla on oma osastonsa, jossa asiantuntijat kertovat koiristaan. (HäSa)