Kanta-Häme

Tervahaudan latominen on osa Rengon kesää

Tervantuoksua ei ollut ilmassa vielä lauantaina Kaloisten kylässä Rengossa, kun talkooväki latoi Alpo Mäkisen johdolla tervaksia siistiksi keoksi kylätalon pihamaalle.

Tuoksun perusteella kylätalon voi paikantaa vasta muutaman viikon kuluttua, kun tervahauta tuikataan perinteisin menoin tuleen Tervaperjantaina 24. heinäkuuta.

– Kun tätä kekoa vajaan viikon polttelee, niin siinä vaiheessa terva ei kyllä enää tuoksu, vaan haisee, tervamestarin poika Jukka Mäkinen korjaa.

Tänä kesänä tervahautaan on niputettu tervaksia muutama traktorikuormallinen enemmän kuin parina edellisenä kertana.

Tahti tuntuu siis vain kiihtyvän, vaikka Alpo Mäkinen on vuosi toisensa perään uhonnut laittaa pisteen koko perinteelle.

Joka kesä huhut ovat osoittautuneet vahvasti liioitelluiksi. Voisi kuvitella, että Mäkinen johtaa kylän tervatöitä vielä 2020-luvun alkaessa.

– Eihän sitä ikinä tiedä, mitä jatkossa tapahtuu. Ehkä nämä nuoret tästä innostuvat ja jatkavat perinnettä sitten joskus, Mäkinen sanoo paikalla oleviin lapsenlapsiinsa viitaten.

Heti perään hän kuitenkin toppuuttelee, että mitään työikäisen hommaa tervahaudan valmistelu ei ole, koska aikaa kuluu valtavasti.

Maasta nostettujen tervaskantojen pilkkominen kirveellä kysyy ajan lisäksi kärsivällisyyttä.

Tervaperinteen elvyttämisen Mäkinen aloittikin vasta jäätyään eläkkeelle 1990-luvulla.

Tervatöihin ehti tulla pikkuruinen tauko, sillä Mäkinen oli ensimmäistä kertaa mukana tervanpoltossa jo 12–13-kesäisenä 1940-luvun lopulla. Tuolloin mukana oli Mäkisen isäkin, joten tervatöitä on suvussa tehty ainakin neljässä polvessa.

Kovin paljoa tervamestari ei nuoruusaikojensa tervatöistä Kanta-Hämeessä muista, mutta jotain kuitenkin.

– Olihan se erilaista aikaa. Luonnollisesti tervahaudat olivat silloin isompia, koska työ oli ammattimaista.

Mäkiset ovat laskeskelleet, että tänä vuonna hauta tuottaa tervaa noin 500–800 litran verran.

Nopeimmassa vaiheessa 20 litran astia täyttyy tervasta parissakymmenessä minuutissa. Keko vaatii kytiessään ympärivuorokautista päivystystä.

Lopputuote päätyy suurimmaksi osaksi pienissä erissä yksityisille ostajille, mutta myös Hämeenlinnan kaupunki saanee satsista oman osuutensa.

Renkolainen terva tarjoaa jatkossa oman lisäsäväyksensä muun muassa hirsiseiniin, puuveneisiin, laitureihin, laavuihin ja muihin erilaisiin ulkorakenteisiin. Käyttötarkoituksia on monia.

– Niin kauan kuin terva pysyy tuoreena, niin sen haistaa jo kaukaa, missä sitä on käytetty, Jukka Mäkinen toteaa. HÄSA