Kanta-Häme

Terve kriittisyys puuttui

– Suomalaiset ovat olleet liian kuuliaisia. Meiltä on puuttunut terve kriittisyys järjestelmää kohtaan, MTV3:n ja Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, 49, sanoo.

Nurmisen mielestä kuva suomalaisista on muissa EU-maissa hyvä. Suomalaiset ovat kuitenkin päättäneet asioista Brysselissä kuin partiolaiset. Samalla kuuliaisuudella näitä päätöksiä on pantu täytäntöön kotimaassa.

– Asioita on ryhdytty miettimään liian myöhään. Nyt talouskriisissä EU-vaalien alla asioihin on ryhdytty suhtautumaan kriittisesti.

Nurmisen mukaan “samassa veneessä soutaminen” ja terve kriittisyys ovat eri asioista. Monet vanhat pienetkin EU-maat ovat keskeisellä paikalla päätöksenteossa, mutta osaavat suhtautua kriittisesti päätöksiin.

– Hollanti on koko ajan tehnyt hyvällä itsetunnolla töitä.

Ei ymmärretty päätöksentekoa

Nurminen on kohta 20 vuotta eli koko Suomen EU-jäsenyyskauden tehnyt kirjeenvaihtajana töitä Saksassa. Hän on kuvannut paikan päältä Suomeen taloudellista ja poliittista päätöksentekoa Euroopan tärkeimmistä asioista.

Toimittaja Nurmisen asemapaikan valinta liittyy myös Suomen käsityksiin Euroopan unionista. EU kuviteltiin liian Bryssel-keskeiseksi. Sinne ovat keskittyneet suomalaiset lobbarit, poliitikot ja toimittajat.

– Kaikki tekivät sen virheen, että jätettiin liian suppealle Berliini, Pariisi ja Etelä-Euroopan suuret kaupungit. Liikaa ajateltiin, että Bryssel on se oikea paikka. Tämä on kai sitä samaa partiolaisuutta.

– EU:ssa eivät mikään asiat etene elleivät Pariisi ja Berliini ole siitä yhtä mieltä.

MTV3:n edellinen Saksan kirjeenvaihtajan Petri Sarasteen asemapaikka oli Berliini. Tapio Nurminen ei ota itselleen kokonaan kunniaa siitä, että hän osasi asettua Frankfurtiin. Euroopan keskuspankki teki Frankfurtista, merkittävästi pankkikeskuksesta, koko Euroopan rahapolitiikan keskuksen.

– Minä olin valmis menemään Berliiniin. Päätoimittaja Pekka Hyvärinen sanoi, että mitäs jos menisit Frankfurtiin.

– Frankfurtin valinta oli täysin harkittu teko. Kaikki ihmettelivät minulta tuolloin, että mitäs nyt sinne menet.

Nurminen kertoo, että Frankfurt oli sikälikin hyvä valinta, että kaupungista on erittäin hyvät yhteydet muihin Euroopan keskuksiin. Frankfurt on Euroopan lentoliikenteen keskus ja kaupungista on myös hyvät tie- ja rautatieyhteydet.

– Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) oli se suomalainen poliitikko, joka tajusi Euroopan tärkeimpien pääkaupunkien tekevän päätökset. Hän ymmärsi Saksan merkityksen.

Pankkiväki on pärjännyt hyvin

Suomalaiset keskuspankkipoliitikot, jotka ovat Frankfurtissa päättäneet eurosta, saavat myös hyvät pisteet Nurmiselta. Hänen mielestään nämä pankkiirit ovat osanneet vetää omaa linjaansa eivätkä ole kumartaneet ketään.

– Suomelle on ollut hyviä Suomen Pankin pääjohtajia Sirkka Hämäläisestä lähtien. Erkki Liikaselle tämä työ on ollut luontaista, kun hän on tehnyt pohjatyön EU-asioihin jo Brysselissä.

Tapio Nurminen asuu nyt Münchenissä ja puoliksi Suomessa. Hän myöntää, että Frankfurtin vaihtamisessa Müncheniin olivat takana vähemmän journalistiset syyt. Hän ryhtyi yhteistyöhön Münchenissä toimivan yrityksen kanssa.

Perehtyminen 1990-luvulla vanhojen EU-maiden ajatteluun tuotti yllätyksiä suomalaiselle.

– Ensimmäinen iso ahaa-elämykseni oli, että Suomea pidettiin 1990-luvun alkuvuosina esimerkkinä maasta, joka elää devalvaatiokierteessä. Meitä ei välttämättä pidetty edes hyväksyttävänä jäsenenä rahaliittoon.

– Tieto Suomen tiukasta talouspolitiikasta ei ollut vielä kantautunut Saksaan. Sen jälkeenhän Suomesta tuli taas “mallioppilas”.

Vakuussählinki ei saa ymmärrystä

Toinen suuri ahaa-elämys liittyi Saksan vahvaan valuuttaan D-markkaan. Luopuminen D-markasta oli saksalaisille todella kova pala.

– Vahva valuutta ja talous olivat sodan jälkeen ainoat asiat, joista saksalaiset olivat voineet olla ylpeitä. Pitää aina muistaa, että tämä kummittelee saksalaisten päätösten takana.

– Kun Saksa maksaa, se haluaa aina myös päättää, miten rahat käytetään.

Saksa ja Suomi ovat olleet lähellä toisiaan, kun EU:ssa on väännetty kättä talouskriisin ratkaisuista. Molemmat maat pelkäävät kevyen rahapolitiikan ja löysän rahanjaon “moraalikatoa”.

– Saksalaiset suhtautuivat suomalaisiin siten, että hyvä, kun on kumppani. Myös Hollanti, Itävalta ja Luxembourg ovat tässä mielessä Saksan kumppaneita.

Nurminen kertoo, että yhteisessä päätöksenteossa Kreikan vakuussählinki oli sitäkin suurempi pettymys saksalaisille. Saksalaiset eivät voineet ymmärtää sitä, että Suomi erikseen vaati vakuuksia.

– Ajateltiin, että olemme samoilla linjoilla ja nyt Suomi poikkesi siitä. Saksa olisi itse moneen kertaan voinut vaatia itselleen vakuuksia. Paine täällä oli kova.

– Monet saksalaiset poliitikot ovat tulleet minulta kysymään, että mikä juttu tämä oikein on. (HäSa)