Kanta-Häme

Terveellistä sokeria ei ole

Ruskea sokeri ei ole valkoista sokeria terveellisempää.

Vaikka karppi-, ruoko-, palmu- tai fariinisokeria myydäänkin terveellisillä mielikuvilla, ei niissä olevilla ravinteilla ole suurtakaan merkitystä ihmisen terveyteen.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan luonnollisuuteen vetoaminen on nykyisin paljon käytetty myyntivaltti. Myönteiset mielikuvat myyvät tehokkaasti.

– Kaikki sokerit ovat huono vaihtoehto. On täyttä puppua väittää joitakin sokereita terveellisiksi. Pieniä eroja sokereissa on, mutta niitä pitäisi syödä valtavia määriä ennen kuin ne vaikuttaisivat. Ravintoaineiden määrät ovat pieniä, Fogelholm korostaa.

Mikäli ei tule toimeen millään ilman makeaa, ovat keinotekoiset makeutusaineet hyvä vaihtoehto.

Makeutusaineisiin suhtaudutaan kuitenkin edelleen epäluuloisesti, vaikka aineita onkin tutkittu paljon. Samanlaista epäluuloa tunnetaan myös teollisesti valmistettua suolaa kohtaan.

Aina epäluuloille ei ole perusteita.

– Teollisesti valmistettu suola on suositeltava vaihtoehto. Siihen on nimittäin lisätty jodia, jonka puute vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan, Fogelholm kertoo.

Mikael Fogelholmin mielestä tehomakeutettuja virvoitusjuomia ei kannata juoda päivittäin, vaan vaikka kerran viikossa.

– Jos on pakko juoda, on keinotekoinen makeutus hyvä vaihtoehto. Se ei ainakaan lihota. Virvoitusjuomat ovat ylipäätään turhia, eikä niitä kannattaisi koskaan juoda liikaa. Ilmankin selviää mainiosti, Fogelholm sanoo.

Muodikkaisiin makeuttajiin lukeutuvia agavesiirappia ja kookosnektaria markkinoidaan matalalla glykeemisellä indeksillä (GI). Indeksi kertoo kuinka nopeasti hiilihydraatit imeytyvät suolistosta vereen ja kuinka paljon ne kohottavat verensokeria.

– Ei glykeemisellä indeksillä ole paljonkaan merkitystä. Esimerkiksi joidenkin ruisleipien GI-luku on valkoista sokeria korkeampi, Fogelholm huomauttaa.

Myös puheet hunajan ja ruskean sokerin sisältämistä antioksidanteista on Fogelholmin mielestä liioiteltuja. Mikäli ihminen tuplaisi sokerin syömisensä ja käyttäisi vain hunajaa ja ruskeaa sokeria, voisi antioksidanteilla olla merkitystäkin. Silloin energiaa tulisi kuitenkin todella paljon.

– Syödään mieluummin paljon marjoja ja pähkinöitä. Nekin sisältävät antioksidantteja, Fogelholm ehdottaa.

Mikael Fogelholmia kiusaa keskustelussa sokerin demonisoiminen. Sokeri on ainoastaan yksi suomalaisen syömisen ongelmista. Suomalaista lihottaa sokerin lisäksi liian vähäinen kuidun saanti sekä liiallinen rasvan ja suolan saaminen.

Ravitsemuksessa ei ole yksiselitteisiä totuuksia.

– Kyllä sokeria voi jonkin verran syödä, sillä kokonaan ilman sitä elämä on helposti kärvistelyä, Fogelholm korostaa.

Sokerin päivittäinen saantisuositus on enintään kymmenen prosenttia päivittäin nautitusta energiamäärästä. Tämä tarkoittaa naisille noin viisikymmentä grammaa ja miehille 70 grammaa päivässä.

– Tämän määrän elimistö vielä sietää hyvin, mutta selvästi suurempi määrä on jo haitallista, Fogelholm sanoo. HäSa

Päivän lehti

2.6.2020