Kanta-Häme

Tervetullut lausuntoautomaatti

Media on oppinut käyttämään hyväkseen sitä, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on ehtymätön kohulausuntojen lähde.

Kieltämättä ministerin lausunto, ettei sairaanhoitopiirejä lakkauteta, oli pysäyttävä. Lakkauttaminen on tähän asti ollut ainoa asia, josta on ollut päätös kohutussa sote-uudistuksessa.

 

Tätä taustaa vasten Guzenina-Richardsonin lausunto oli uutinen. Ehkä sen ministeriltä nyhtäneet toimittajatkin arvasivat, että oikeastaan ministeri tarkoittaa keskussairaaloita ja niiden toimintoja, eikä sairaanhoitopiirejä.

Niin asiaa seuraavana päivänä selitettiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jopa arvioi, ettei vika väärinymmärryksessä ole ainoastaan Guzenina-Richardsonin.

Guzenina-Richardsonin puhuessa vastuu siirtyy kuulijalle? Tätä on sovellettu tähän asti vain savolaisiin.

 

Monet tahot ehtivät jo tarttua tilaisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska tervehti heti ilolla ministerin kannanottoa.

THL on määrätietoisesti ajanut isojen sote-alueiden mallia. Sen näkemyksen mukaan maahan pitäisi muodostaa alle 20 sote-aluetta, jotka järjestäisivät oman alueensa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kanta-Hämeessä se merkitsisi koko maakunnan kokoista sote-aluetta. Sillä on maakunnassa kannattajansa, mutta hyvin monia näin suuri kokonaisuus pelottaa.

 

Myös Lääkäriliitto otti heti kantaa. Se muistutti, että monet suomalaiset tahot ja myös OECD ovat päätyneet pitämään suuria sote-alueita optimaalisina.

Norjassa terveydenhuollon järjestäjiä on neljä ja Tanskassa viisi. Ruotsissa keskustellaan 20 alueen vähentämistä viiteen. 

Liitto esittää Suomeen 5-15 sote-aluetta.

 

Asiantuntijat ovat sillä kannalla, että vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja tarvitaan, jos tavoitteena on, että yksi taho on vastuussa niin sosiaali- kuin terveyspalveluistakin. Sekään ei riitä erikoissairaanhoidon järjestämiseen.

Tässäkin sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä lopulta mamoili ja päätti, että joidenkin palvelujen järjestämiseen piisaa 20 000 asukkaan väestöpohja. Sitä ei ole kerrottu, mitä nämä palvelut ovat.

Siinä Guzenina-Richardson on ihan oikeassa, että palvelujen järjestämisvastuu ei tarkoita sitä, että itse lähipalvelut kaikkoaisivat nykyisiltä paikoiltaan.

 

Koko sote-uudistuksen tarkoituksena on ollut taata tasapuoliset palvelut ikääntyville ikäluokille, jotka ovat yhä suurempia. Näin meille on kerrottu.

Hallituksen ajatus oli alun perin, että palvelut tuotetaan suurissa ja vahvoissa kunnissa. Kuntauudistus joutui vastatuuleen. Sote-uudistuksessa on tehty kompromissi toisensa jälkeen.

Erittäin sekavaa touhua, jota Guzenina-Richardsonin lausunnot eivät ainakaan ole valaisseet.

Päivän lehti

2.4.2020