Kanta-Häme

Terveydenhuollon väkeä houkuttelee oma yritystoiminta

Omat kokemukset ikäihmisten hoidosta ja tarve harjoittaa omaa ammattia. Ne olivat syyt, miksi terveydenhoitaja Linda Vesaharju ryhtyi yrittäjäksi ja käynnisti keväällä Hämeen Terveyssisaren toiminnan.

– Kunnallisessa työssä voimavarat ovat riittämättömät, että ei ole aikaa terveyden edistämiseen vaan työ on korjaavaa työtä. Se on tulipalojen sammuttelemista.

Hämeen Terveyssisar on yksi pienistä terveydenhuollon yrityksistä, joiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa kaiken aikaa.

Linda Vesaharjun puoliso oli omaishoitaja. Hän kertoo huomanneensa, mikä on alan tilanne ja että siinä on myös hänen tuleva työnsä.

– Voin tehdä omalla persoonallani ja sydämestäni töitä. Haluan tehdä omaa terveydenhoitajan työtä ja hoitaa sen kunnolla. Yrittäjänä määrittelen itse palveluni.

Kotisairaanhoidon ja –palvelun työntekijöiden aika yhden asiakkaan luona jää usein vähäiseksi. Hämeen Terveyssisaren periaate on, että käynti kestää vähintään kaksi tuntia.

– En halua tehdä kapea-alaisesti vain omaa terveydenhoitajan työtäni. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaisesti palveluja.

Vesaharju vakuuttaa, että terveydenhoitajan työn lisäksi hän sujuvasti esimerkiksi siivoaa ja hoitaa asiakkaan yleisiä asioita. Hän kertoo saaneensa asiakkailta palautetta, että he tarvitsevat apua muun muassa etuisuuksien saamisessa, apuvälineiden hankinnassa, hoidon tarpeen arvioinnissa ja tapaturmien ehkäisyssä.

– Eräs vanhus oli huolissaan puolisostaan, joka toimi omaishoitajana hänelle. Hän koki, että vain hänet huomattiin, mutta omaishoitaja nääntyi.

Kotipalvelu tarvitsee myös yhteyden omaisiin. Linda Vesaharju sanoo, että hän halusi tarjota jotakin uutta, jota muut eivät tee.

– Omaiset eivät usein tiedä, mitä tapahtuu ja kuinka kotiin ostettu tukipalvelu oikeasti toimii. Jokaiselta asiakaskäynniltä pidän blogia pyydettäessä.

Sosiaali- ja terveysalan uudet yritykset ovat usein pieniä ja kapea-alaisia, usein vain yrittäjän itsensä työllistäviä. Suuret valtakunnalliset ja jopa kansainväliset yritykset ovat vallanneet markkinoita.

– Isot valtakunnalliset toimijat ovat ostaneet paikallisia yrityksiä. Alan keskikokoisia yrityksiä ei ole meillä paljon, kertoo Pia Niemikotka, joka vetää Linnan Kehitys -elinkeinoyrityksessä hyvinvointialan kehityshanketta.

Vesaharju haluaa laajentaa yritystään. Annukka Rautiainen on saamassa valmiiksi kotityöpalvelun ammattitutkinnon ja on yrityksessä työssäoppijana. Hän jatkaa työtä Hämeen Terveyssisaressa myös valmistuttuaan.

Ikääntyneiden ihmisten hoitaminen kotona on paljon taloudellisempaa kuin heidän laitoshoitonsa. Laitoshoito maksaa kuukaudessa tuhansia euroa, mutta vanhukset pärjäävät usein taloudellisesti pienen tuen turvin kotona.

– Kun Hämeenlinna poisti ikä-ihmisten palvelusetelin, jäi vain omaishoidon palveluseteli. Yksinäiset jäävät kotihoidossa kokonaan vaille kaupungin tukea, Vesaharju sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritysten joukko on hyvin sekalainen. Pia Niemikotka pitää asiakkaiden ja yritysten kohtaamista ongelmana. Yrityksillä on yhtä lailla vaikea löytää asiakkaita kuin asiakkailla yrityksiä, jotka sopivat heidän tarpeeseensa.

– Olen hankkinut puskaradion kautta pienen asiakaskunnan. Olen jalkautunut, Vesaharju sanoo. HäSa

Päivän lehti

30.3.2020