Kanta-Häme

"Terveydenhuolto on jo kattava ja kustannustehokas"

Sairaala säilyy ja toimii, päätettiin sotesta minkä ratkaisun pohjalta tahansa, pohti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Järvinen.

Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on pystytty toteuttamaan mm. Forssassa ja Etelä-Karjalan Eksote-kuntayhtymässä nykyisen lain pohjalta.

Järvinen epäilee silti, ettei hallinnollisilla ratkaisuilla saada aikaan miljardisäästöjä. Hän muistuttaa, että äskettäin Euro Health Consumer Index totesi Suomen terveydenhuollon Euroopan kustannustehokkaimmaksi ja kokonaisarvioinnissa 4. parhaaksi.

Hän arveleekin, että hallinnollisia muutoksia vaikuttavampaa on se, että prosessien sujuvoittamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Suomen sote-uudistuksen tapaisista ei maailmalla ole juuri kokemusta. Sosiaalihuollon yhdistäminen terveydenhuoltoon on uutta.

Hän korostaa, että perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla on omat tehtäväkenttänsä.

– Suomen jako on ollut hyvä. Jopa nykyjärjestelyillä sujuva hoito voidaan toteuttaa, kun yhteistyö toimii. Raja-aita ei kaadu mahtikäskyllä. Integraatio palveluissa ei silti ole huono asia. Se voi helpottaa toiminnan tehostamista.

Iso myllerrys

Markku Järvinen aloitti opiskelut vuonna 1972. Samoihin aikoihin tuli voimaan kansanterveyslaki.

– Koko terveydenhuolto oli valtavan myllerryksen kourissa. Luovuttiin kunnanlääkäreistä ja alettiin perustaa terveyskeskuksia ympäri maan. Ajateltiin sen vähentävän erikoissairaanhoidon kysyntää. No, se tavoite ei tosiaankaan ole toteutunut.

Paljon on kuitenkin muuttunut. Järvisen aloittaessa keuhkolääkärinä 1983, hoitojaksot vuodeosastoilla olivat keskimäärin 1,5 viikon mittaisia, keuhkosairauksissa vielä pitempiä.

– Silloin tuberkuloosiakin vielä esiintyi kohtalaisen paljon.

Nyt sairaalassa viivähdetään keskimäärin vain nelisen päivää.

Sähköistä

Sähköiset palvelut ovat toinen merkittävä muutos aikaisempaan.

– Kaikki on nyt nopeampaa. Terveydenhuolto on ollut kehityksessä mukana. Harmi vain, että järjestelmiä kehitettiin yksikkökohtaisesti ja niitä on vaikea saada keskustelemaan keskenään.

Nyt tavoitteena on Viron tyyppinen ratkaisu, tietoväylä, jossa olisi kaikki.

Kanta-hanke ei ole toteutunut siinä aikataulussa kuin toivottiin. Tavalliselle kansalaiselle se näkyy ainakin sähköisenä reseptinä. Sen sijaan esimerkiksi potilastiedon arkistossa ei ole vanhoja tietoja. Se vasta täydentyy aikaa myöten.

Potilas keskiöön

Terveydenhuollossa kysyntä ja tarpeet ovat rajattomat.

– Silloinkin kun talous kasvoi reippaasti, tuntui, etteivät rahat riitä. Nyt ongelmat ovat kuitenkin toista luokkaa.

Silti Järvinen pohtii, ettei Suomessa ehkä osta arvostaa tarpeeksi terveydenhuoltoa.

– Meillä on kattava ja kustannustehokas järjestelmä. Julkisen talouden kriisi ei johdu terveydenhuollosta.

Rahoitusongelmat eivät Järvisen mukaan ole hyvän hoidon esteenä.

– Terveydenhuollon asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan valtaosa asiakkaista on hyvin tyytyväisiä saamansa hoitoon. Hyvä palvelu ei maksa mitään.

Sairaanhoitopiirin uudessa strategiassa potilas nousee yhä enemmän keskiöön.

– Asioita katsotaan potilaan näkökulmasta. Hänen pitää saada tietenkin oikea diagnoosi ja hyvä hoito, mutta myös positiivinen palvelukokemus.

Potilaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. On myös niitä, jotka tulevat vastaanotolle itse netissä tekemänsä diagnoosin kanssa.

– Potilaat pitäisi pystyä ohjaamaan sellaisille sivustoille, joiden tieto on luotettavaa. Heidän aktiivisuutensa on ihan kannatettavaa. (HäSa)