Kanta-Häme

Terveyspalveluille tuloksellisuusrahaa: Hoitoketju kuntoon ennätysajassa

 

Hämeen Sanomien saaman tiedon mukaan Hämeenlinnan kaupunki on palkitsemassa terveyskeskusliikelaitoksen tänä vuonna käyttöön ottamallaan tuloksellisuuspalkkiolla. Liikelaitos saa palkkiona 50 000 euroa, jonka se voi käyttää kertapalkkiona henkilöstölle.
 
Terveyskeskus ja Vanajaveden sairaala eivät ole enää entisensä.
 
– Käytännössä koko putiikki on ryhtynyt penkomaan koko toimintansa läpi. Jokainen kivi on käännetty, kun palvelut on tuotteistettu ja lähdetty uudistamaan toimintaprosesseja, kertoo toimitusjohtaja Risto Mäkinen.
 
Hän nostaa kuitenkin kaksi konkreettista toimenpidettä ylitse muiden. Ne ovat siirtoviiveiden hallinta sekä hoitotarvikejakelun tarkoituksenmukaistaminen.
 
– Molemmat ovat huippusuorituksia, oikeita kruununjalokiviämme 35 tuloksellisuushakemuksemme joukossa. Kiitos kuuluu koko henkilöstöllemme, Mäkinen sanoo.
 
Ja kiitosta on tulossakin – eikä pelkkää kiitosta, vaan myös rahaa. 
 
Jonot haltuun
Mitä palkkion eteen siis on käytännössä tehty? Paljon, sanovat Mäkinen ja palvelupäällikkö Lilli Väisänen. He korostavat, kuinka esimerkiksi Vanajaveden sairaalan koko henkilöstö on venynyt hoitamaan enemmän potilaita samalla henkilömäärällä ja samanaikaisesti uudistamaan siirtoviiveprosessin hallintaa.
 
Kaupungin keskussairaalalle jatkohoitopaikkaa odottavista potilaista maksamista siirtoviivemaksuista on pyritty eroon jo pitkään. Käytännön toimiin ryhdyttiin puolitoista vuotta sitten, kun prosessia lähdettiin miettimään uusiksi.
 
Jonohoitajana toimiva palveluesimies Virpi Kirisaari vastaa potilasvirtojen seurannasta. Hän tietää monta päivää etukäteen, minkä verran keskussairaalasta on tulossa potilaita Vanajaveden sairaalaan.
 
– Parhaana viikonloppuna meille tuli 21 potilasta. Kun tiesimme tilanteen jo alkuviikosta, aloimme tehdä heille tilaa ja kaikki mahtuivat osastoille, Kirisaari kertoo.
 
Historiallinen tulos
Siirtoviivemaksupäivät ovat vähentyneet vuodessa 1795 päivästä 183:een. Mäkinen sanoo suoraan, ettei olisi uskonut näin suureen muutokseen näin pian.
 
– Mielestäni me olemme tehneet historiaa. Tämä on uskomaton tulos, Väisänenkin hehkuttaa.
 
Systemaattisemman hoitoketjun myötä myös Vanajaveden sairaalan luonne on muuttunut. Aiemmin se oli usein väylä keskussairaalasta vanhustenhuollon avo- tai laitospalveluihin. Jatkossa on tavoitteena, ettei siellä ole yhtään pitkäaikaispotilasta.
 
– Keskussairaala ei lähetä meille enää suoraan ketään. Kun heillä on jatkohoitopaikkaa tarvitseva potilas, he soittavat ylilääkäri Vesa Koivistolle, joka päättää, kuuluuko potilas meille, Mäkinen sanoo.
 
Uudistuksen myötä keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt Vanajaveden sairaalan jokaisella osastolla. Potilaat kotiutuvat siis aiempaa nopeammin, mikä on useimmiten myös heidän oma tahtonsa.
 
Tavoitteena on pitää Vanajaveden sairaalan käyttöaste 95 prosentissa. Tänä vuonna se on ollut jatkuvasti yli sadan prosentin.
 
– Käytännössä hoidamme samalla hinnalla joka päivä viisi potilasta enemmän, Mäkinen huomauttaa. (HäSa)
 
 

Mittausliuskoja ja vaippoja vain lähetteellä

Toinen onnistunut esimerkki löytyy keskitetystä hoitotarvikejakelusta, jota on tehostettu muun muassa karsimalla rinnakkaistuotteita sekä onnistumalla kilpailutuksissa.
 
Avosairaanhoidon ylilääkäri VIrpi Kröger korostaa, että liikelaitos noudattaa jakelussaan edelleen sekä Käypä hoito -suositusta että kaupungin antamaa yleisohjetta tarvikemäärien suhteen.
 
– Emme ole kiristäneet jakelua, mutta olemme tehneet siitä oikeuden- ja tarkoituksenmukaisempaa. Hoitotarvikkeen saa vain lääkärin tai hoitajan lähetteellä, Kröger sanoo.
 
Systemaattisella ohjauksella varmistetaan, että esimerkiksi isoja määriä verensokerin mittausliuskoja tarvitsevat diabeetikot saavat tarvitsemansa. Toisaalta mittausta ei harrasteta vain mittauksen vuoksi.
 
– Mittaustulokset vaikuttavat asiakkaan omahoitoon ja liuskojen tarve voi hoidon edistyessä vähentyä, kertoo hoitotarvikejakelun vastuuhenkilö Anna-Mari Viiala.
 
Tehostustoimet ovat vaikuttaneet siten, että samalla rahamäärällä voidaan hoitaa enemmän potilaita kuin ennen. Diabeetikkojen vällineiden lisäksi Viiala jakaa paljon muun muassa vaippoja.
 
– Kysyn aina, mihin tarkoitukseen suojaa tarvitaan. Siten varmistamme fiksuimman välineen kuhunkin tarpeeseen, Viiala kertoo.
 
Aina potilas ei saa juuri haluamaansa tarviketta. Tällaisissa tapauksissa Viiala kertoo kuitenkin aina neuvovansa, mistä asiakas löytää toivomansa vaihtoehtoisen tuotteen.
 
– Yllättävän tyytyväisinä saamaansa apuun hekin lähtevät, Viiala kertoo.
 
Mäkinen pitää Viialan asiakaskeskeistä toimintatapaa sosiaalisena innovaationa.
 
– Siinä yhdistyvät asianmukainen hoito ja tolkullinen taloudellinen kuormitus, Mäkinen kiittelee. (HäSa)