Kanta-Häme

Tesla-Vaasa sähköistäisi myös  muun Suomen

Vaasan energiakeskittymä ei ole sanahelinää, vaan 4,4 miljardin vientieuron edestä tietotaitoa ja luovuutta.Jos Tesla tulisi Vaasaan, se virkistäisi myös Kokkolan ja Porin satamia sekä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemaa.

Se on iso, se on sähköinen ja se on iskenyt rannikon talouspäättäjiin kuin sata volttia. Sähköautojen ja litiumakkujen valmistaja Tesla haluaa uuden jättitehtaansa Suomeen, ja Vaasa on päättänyt voittaa sijoituspaikkakisan.

Haave ei ole mahdoton. Mutta mitä on se energia-alan osaaminen, josta pohjalaiset niin ylpeinä puhuvat? Mikä tekee siitä niin ainutlaatuista, että se voisi houkutella kansainvälisen suurtehtaan kaikista Euroopan paikoista juuri Vaasaan?

Vaasan seudulla on Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seudulla on 140 energia-alan yritystä. Yhdessä ne muodostavat melkoisen vientimahdin. 

Alueen energiateknologiayritysten vuosittaisen viennin arvo on noin 4,4 miljardia euroa. Se on noin kolmasosa kaikesta suomalaisen ympäristöteknologian viennistä, olkoonkin, että teollisuuden ala on vaikeasti rajattavissa.

Suurista energia-alan toimijoista Wärtsilä ja ABB sijaitsevat Vaasan alueella. Vacon, VEO ja Citec tulevat suurimpien vanavedessä. Isojen ympärille on syntynyt runsaasti pieniä ja keskisuuria toimijoita, joista osassa tehdään myös merkittävää tuotekehitystä. Energia-ala työllistää nyt 1 200 tuotekehittäjää. 

Yritykset hyötyvät siitä, että paljon saman alan toimijoita sijaitsee varsin pienellä alueella. Seudulla ajatellaan, että luovuus tarttuu. Jos joku saa idean, joku toinen voi keksiä soveltaa sitä vielä paremmin. Esimerkiksi tuulivoimaloita varten kehiteltyä teknologiaa voidaankin hyödyntää merenkulussa.

Alueen korkeakoulut tukevat yrityskehitystä. Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan muodostavat yhdessä korkeakoulukonsortion, jonka Technobothnia-laboratorio on teknisten uutuuksien koekenttä. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä ympäristöteknologian alalle valitsemalla tutkimuksensa elinkeinoelämää hyödyttävästä aiheesta. Näiden lisäksi Vaasassa toimivat Åbo Akademi, Hanken ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

Kaiken tämän vuoksi alueella puhutaan energiaklusterista pelkän keskittymän sijaan. Kun yritykset toimivat klusterissa eli ryppäässä, niillä on yhteisiä päämääriä. Pelkässä keskittymässä yritykset voisivat olla sattumanvaraisesti samalle alueelle osuneita.

Energiaklustereita on toki muuallakin. Esimerkiksi Porvoon alueen öljynjalostuksen ja petrokemian osaaminen on omaa luokkaansa. Vaasan seudulla sen sijaan taidetaan erityisesti sähkötekniikka.

Ja sehän sopisi Tesla-haaveisiin kuin nenä päähän.

– Alueen vienti yleensä kertoo siitä, että siellä osataan jokin ala erityisen hyvin. Vaasan alue vaikuttaa sellaiselta, että se on Teslalle hyvä vaihtoehto, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Kotilainen huomauttaa myös, että kun alueella jo on jonkin alan teollisuutta, siellä on myös työvoimaa ja koulutusta sille alalle. Vaasa olisi hänen arvionsa mukaan riittävän suuri kaupunki houkuttelemaan lisätyövoimaa tarpeen mukaan.

Kaupungilta ja ympäryskunnilta vaadittaisiin ketteriä toimia, että alueen asuntokanta saataisiin käyttöön. Tällä hetkellä kaupungin väkiluku on noin 67 000.

Vaasan hakemus ei ole vain vaasalaisten, vaan koko urakka lepää isommilla harteilla.

Keski-Pohjanmaa on Tesla-hakemuksen kannalta olennaisessa osassa. Vaasa perustaa hakemuksensa sille, että Euroopan suurin litiumesiintymä on Kaustisella ja maailman suurin kobolttijalostamo Kokkolassa. Harjavallasta Porin läheltä saadaan puolestaan nikkeliä.

Apua tarvitaan materiaalihankinnan lisäksi ainakin kuljetuksissa, työvoiman hankinnassa ja koulutuksen järjestämisessä. Keskipohjalaiset, pohjoispohjalaiset ja pirkanmaalaiset ovat jo ilmoittaneet tukevansa pohjalaisten pyrkimyksiä.

Satamaliikenteen kannalta Vaasa ei vaikuta ollenkaan hullummalta vaihtoehdolta.

Kulki rantaviivaa ylös tai alas, joka suunnassa on yhteistyökumppaneita – Kokkola, Kaskinen ja Pori vieläpä melko lähellä. Kuljetus maahan tai maasta pois meriteitse ei siis ole ongelma. Lisäksi Vaasan satama on vasta hankkinut uudet nosturit ja korjannut maantie- ja raideyhteyksiä sisämaasta rantaan.

Kasvunvaraa on myös lentokentässä. Viime vuonna Vaasan lentoasemalla oli noin 290 000 matkustajaa. Viisi vuotta sitten matkustajia oli lähes 100 000 enemmän.

Jos alueelle tulisi uusi, iso toimija, se voisi merkitä entistä lihavampia aikoja myös Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle. Nykyisellään sen läpi kulkee noin 90 000 lentomatkustajaa vuodessa.

Alueen oppilaitosten luontevat yhteistyökumppanit löytyisivät pikemminkin koulutusalan kuin sijainnin perusteella.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto uskoo, että uusi tilanne toisi neuvottelupöydän toiselle puolelle edustajia ainakin Aalto-yliopistosta sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknillisistä yliopistoista.

– Eniten kaivattaisiin tietotaitoa menekin, varastoinnin ja energiansiirron alueilla, mutta tarve heijastuisi myös esimerkiksi kauppatieteelliselle alalle. Tarvetta olisi sekä koulutukselle että tutkimukselle.

Kuusiston mietteissä Vaasa olisi Teslalle hyvä sijoituspaikka, koska teollisuus kaipaa lähelleen tutkimusta ja koulutusta.

– Vaikka tehdään globaalisti, läheisyydellä on oma merkityksensä koulutuksessa. Se ei ole vain mainospuhetta, vaan asiaa on tutkittukin.

Parhaat osaajat napataan koulunpenkiltä työelämään. Jos ottajia tulee lisää, pitäisi olla myös tarjokkaita. Suurimmat paineet saattavat olla insinöörikoulutuksessa. Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle uskoo, että uusia tekijöitä pitäisi tuottaa yhdessä Turun, Porin, Seinäjoen ja Kokkolan ammattioppilaitosten kanssa. Myös työssäoppimista tarvittaisiin.

– Aika nopeasti pitäisi saada lisää väkeä. Insinöörien kouluttaminen alusta asti kestää neljä vuotta.

Tesla on vihjannut, että Gigafactory-tehtaita saattaa tulla Eurooppaan vielä lisää lähivuosina. Joka tapauksessa Suomi ja Vaasa ovat jo herättäneet monen energia-alan yrityksen huomion.

Lähteinä käytetty jutussa mainittujen lisäksi myös Finavian, Satamaliiton ja Vasekin tilastoja.

Päivän lehti

26.2.2020