Laitoshoitomenoissa Kanta-Häme on maakuntien kärjessä ja myös tehostetun palveluasumisen kustannuksissa kirkkaasti keskiarvon yläpuolella. Kuva: Tapio Tuomela, arkisto
Kanta-Häme

THL: Vanhusten määrän nopea kasvu painaa Kanta-Hämettä – ”Jopa paatuneet väestöennustajat hämmentyneitä”

Ikäihmisten palvelut ovat myös keskimääräistä kalliimpia, koska painopiste on ollut kotihoidon sijaan laitoshoidossa.

Kanta-Hämeen ja sen palvelurakenteen suurimmat ongelmat liittyvät vanhusväestön osuuden keskimääräistä nopeampaan kasvuun, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore asiantuntija-arvio.

– Täällä väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Jopa paatuneet väestöennustajat ovat hämmentyneitä ikäihmisten määrän kasvusta, sanoo muutosjohtaja Jukka Lindberg sote- ja maakuntauudistusta valmistelevasta Oma Hämeestä.

65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan Kanta-Hämeessä lähes 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan väkiluku polkee lähes paikoillaan.

Vanhenemiskierteen taustalla on se, että iso osa Kanta-Hämeen nuorista lähtee opiskelemaan muualle eikä enää palaa kotiseudulle. Myös työpaikkakehityksen heikkous on työntänyt nuorempaa väestöä ulos maakunnasta, varsinkin pääkaupunkiseudulle. Samalla Kanta-Häme houkuttelee sijainnillaan ja palvelutasollaan niitä ikääntyviä, jotka haluavat suhteellisen lähelle etelän suurissa kaupungeissa asuvia aikuisia lapsiaan.

Ikäihmisten osuuden kasvu merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä ja maksajien vähenemistä. Tässä valossa sote-rahoituksen siirtyminen kunnilta valtiolle merkitsee Kanta-Hämeelle helpotusta.

Ikäihmisten palvelut ovat urautuneet Kanta-Hämeessä keskimääräistä raskaammiksi ja kalliimmiksi. Laitoshoitoa on selvästi enemmän ja vastaavasti kotihoitoa selvästi vähemmän kuin muualla keskimäärin. Laitoshoitomenoissa Kanta-Häme on maan kärjessä ja myös tehostetun palveluasumisen kustannuksissa kirkkaasti keskiarvon yläpuolella.

THL:n mukaan Kanta-Hämeessä pitääkin keventää palvelurakennetta ja lisätä kotihoitoa reippaasti. Aiheeseen on jo tartuttu yhteisen maakunnallisen tavoitteen muodossa.

– Ihmiset siirtyvät herkästi ympärivuorokautisiin palveluihin, joiden rakenne on aika laitosvaltainen. Onnistumme pitämään melko vähän muistihäiriöisiä ihmisiä kotona, Oma Hämeen Lindberg sanoo.

– Tavoitteena on, että 94 prosenttia yli 75-vuotiaista asuisi kotona. Kaikkien kuntien ja kuntayhtymien pitää ruveta muokkaamaan palvelujaan sellaisiksi, että tähän päästään.

Siitä ollaan nyt 2,5 prosenttiyksikön päässä.

Lindberg arvelee, että laitoshoidon ylipaino johtuu ainakin osittain sirpaleisesta kuntarakenteesta.

– Kun vanhustenhuollossa on paljon pieniä toimijoita, rakennemuutosten tekeminen, esimerkiksi vanhainkotien lakkauttaminen ja modernien asumispalveluyksiköiden perustaminen, on vaikeaa ja hidasta.

Kanta-Hämeen ongelma-alueeksi nousevat THL:n raportissa myös nuorille suunnatut palvelut.

Lastensuojelussa painopiste on saatu avohuoltoon, mutta lastensuojeluilmoituksia tehdään paljon ja kiireellisiä sijoituksia runsaasti. Sosiaalihuollon avopalvelujen ja lastensuojelun kustannuksissa Kanta-Häme oli maakuntien kakkonen Etelä-Karjalan jälkeen.

Myös mielenterveyspalveluja pitäisi THL:n mukaan lisätä.

Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyshuollon nettomenot olivat Kanta-Hämeessä vuonna 2016 melko tarkasti valtakunnallista keskitasoa, tarvevakioituina kaksi prosenttia sen alapuolella: 3 065 euroa per asukas. Kokonaissumma oli reilut 530 miljoonaa.

Vanhuspalvelujen sekä lasten, nuorten ja perhepalvelujen lisäksi keskimääräistä suurempi rahareikä oli suun terveydenhuolto.

Sote-palvelujen reaalikustannusten ennustetaan kasvavan Kanta-Hämeessä vuosina 2016–2030 keskimäärin 1,22 prosenttia vuodessa eli yhteensä 20 prosenttia.

Maakunnallisen sote-kokonaisuuden rakentamisen haasteeksi THL nostaa ”kolmen vahvan seudun intressien yhteensovittamisen”.

Toisin sanoen seudut ovat erilaisia ja eri tilanteessa, ja Hämeenlinna on liian pieni maakunnan itseoikeutetuksi veturiksi, jota muut automaattisesti seuraisivat.

– Kyllä tämä seutu- ja kuntarakenne jollain tavalla vaikuttaa. Forssan seudullahan sote-palveluissa on seudullinen kokonaisuus, muualla ei. Toisaalta yksittäisissä kunnissa – esimerkiksi Hattulassa – on jo onnistuttu yhdistämään ikäihmisten palveluja järkeviksi kokonaisuuksiksi ja pitämään heitä kotona, Lindberg pohtii.

THL arvioi kaikkien maakuntien sote-tilanteet ja -haasteet sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita