Kanta-Häme Hämeenlinna

Thyssenkrupp suurissa vaikeuksissa – SSAB on neuvotellut sen terästeollisuuden ostamisesta

Ruotsalaisen yhtiön uskotaan olevan kiinnostunut vain joistakin Saksan teräsjätin osista.
Jos SSAN ostaa Thyssen Kruppin osia, sillä voi olla vaikutuksia Hämeenlinnan tehtaan tuotantoon ja kehittämiseen.

Teräsyhtiö SSAB saattaa ostaa osia Thyssenkruppista. Eurooppalaisten talouslehtien mukaan saksalainen teräsjätti neuvottelee muun muassa SSAB:n kanssa myydäkseen niin sanotun hiiliteräksen valmistuksensa.

Thyssenkrupp ei ole kiistänyt neuvotteluja. Yhtiö on ilmoittanut, että se ei sulje mitään vaihtoehtoa pois. SSAB ilmoittaa, että se ei kommentoi markkinahuhuja.

Asiantuntijat eivät usko, että SSAB hankkisi suurta osaa Thyssenkruppista. Thyssenkruppin Steel Europe -divisioona on liikevaihdoltaan hieman SSAB:tä suurempi. Jos SSAB ostaisi koko tuotannon, se saisi niskoilleen velkoja ja Thyssenkruppin vaikeuksia.

Ei ota altistusta

Analyysiyhtiö Kepler Cheuvreuxin analyytikko Ola Södermark ei usko suurkauppaan.

– Ehkä SSAB on kuitenkin kiinnostunut pienemmistä osista tai jostain erikoisalasta, ”nichestä”, sanoo Södermark aikakauslehti Talouselämässä.

Södermarkin mukaan SSAB on Rautaruukin hankinnan jälkeen tyytyväinen rakenteensa.

– En usko heidän haluavan suurempaa altistusta autoteollisuudelle tai ottavan osaa Euroopan terästeollisuuden suureen konsolidaatioon.

Jos SSAB ostaisi osia Thyssenkruppista, se saattaisi muuttaa yhtiön nykyisten yksiköiden roolia. Yritysjärjestelyllä voisi siten olla iso vaikutus SSAB:n kiinnostukseen kehittää ja jatkaa tuotantoa eräissä nykyisissä Suomen ja Ruotsin yksiköissä.

Strategiana erikoisteräkset

SSAB:n strategiana on kasvattaa erikoislujien terästen valmistusta. SSAB Special Steel -divisioonalla tarkoitetaan Oxelösundin erikoisvalssattuja teräksiä. Laajasti erikoisteräksillä tarkoitetaan myös esimerkiksi Hämeenlinnan tehtaan kylmävalssattuja ja kuumasinkittyjä erikoislujia teräksiä, joita käytetään erityisesti autoteollisuudessa.

SSAB on keskittänyt pinnoitettujen terästen valmistusta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan tehtaan kylmävalssaukseen ja sinkki 3 -linjaan on myös investoitu kymmeniä miljoonia euroja viime vuosina.

Suomesta ei juuri löydy analyytikkoja, joiden toimenkuvaan kuuluisi SSAB. Pankeissa ja analyysiyhtiöissä nämä tehtävät on siirretty vastikään muualle, lähinnä Ruotsiin.

EU kielsi Tata-fuusion

Thyssen Kruppin viimeisen puolen vuoden liikevaihto oli 15,9 miljardia euroa. Konserni tuotti tappiota runsaat 1,3 miljardia euroa. Yhtiö ui raskaassa velkalastissa, ja sen velat ovat niin sanotussa roskalainaluokassa. Teräsyhtiö joutui juuri myymään hyvin kannattavan hissiteollisuutensa, jota tavoitteli turhaan myös suomalainen Kone.

Thyssen Kruppin ylellinen pääkonttori on Saksan Essenissä.

Thyssenkrupp neuvotteli Steel Europe -divisioonan yhdistämisestä intialaiseen Tataan. EU kuitenkin tyrmäsi kaupan viime vuonna, sillä Tata Steel Europe olisi haukannut erittäin suuren osuuden Euroopan teräsmarkkinoista.

– Kartoitamme laajasti vaihtoehtoja. Se tarkoittaa, että kaikki konsolidaation muodot tutkitaan, mukaan lukien yhdistymiset, myynnit, ostot sekä se, että kehitämme yksikköä itsenäisesti, Thyssen Kruppin toimitusjohtaja Martina Merz sanoi uutistoimisto Reutersille viime viikolla.

Täynnä riskejä

Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kommentoi, että ”saksalaista hankinta” olisi SSAB:lle äärimmäisen täynnä riskejä. Lehti sanoo kuitenkin, että jonkun täytyy ottaa aloite eurooppalaisen terästeollisuuden konsolidoinnissa.

Autoteollisuus on erittäin tärkeä kumppani Thyssen Kruppille. Koronaepidemia on ajanut sen ja Euroopan autoteollisuuden yhä pahempiin vaikeuksiin. HÄSA

Kommentti: EU suosii kiinalaista terästä

Arno Juutilainen

Päästökaupassa teollisuus on saanut osan päästöistään ilmaiseksi ja joutunut ostamaan osan pörssistä. Kaunis ajatus on, että päästöjen alentamisesta palkitaan. Teräksen valmistamisessa ajatus toimii huonosti, koska ei ole ollut keinoa valmistaa terästä ilman päästöjä.

Terästä ei voi valmistaa ostamalla siihen päästöoikeudet. Kannattavaa on sen sijaan ollut lakkauttaa tuotantoa – siitä on maksettu. Vapautuvat päästöoikeudet on voinut myydä esimerkiksi energiantuotantoon tai käyttää muissa yksiköissä. Kehitys on suosinut valtavien kansainvälisten teräskonsernien syntyä.

Mekanismi on palkinnut siitä, että tuotantoa lakkautetaan ja siirretään muualle. Tilannetta on pahentanut se, että vuoden 2008 jälkeen Kiina on dumpannut terästään markkinoille.

Puhutaan päästöjen alentamisesta ja jopa nollapäästöistä. EU:n päästökauppa on kasvattanut maailmanlaajuisesti teräksentuotannon päästöjä.

Päivän lehti

3.7.2020