Kanta-Häme

Tiekarhut ovat uhanalainen laji

Tiehöyliä, eli tuttavallisemmin tiekarhuja, oli vielä 90-luvulla valtion maanteillä noin 2–3 kertaa enemmän kuin nykyisin. Liikenneviraston mukaan valtion omistamilla teillä tiekarhuja on tällä hetkellä noin 100.

Hämeenlinnassa tiehöyliä on kolme eikä niiden lukumäärä ole vuosien saatossa juuri muuttunut, toisin kuin monilla muilla paikkakunnilla.

Monikäyttöiset koneet korvanneet

Syy tiekarhujen määrän vähenemiseen on se, että tiehöyliä on korvattu halvemmilla ja monikäyttöisemmillä laitteilla. Tiehöylä maksaa tarvittavine lisävarusteineen noin 350 000 euroa, sen lisäksi niiden ylläpito on kallista.

Tiehöylien tarvetta vähentää myös se, että ne ovat osan vuodesta käyttämättömiä.

– Uudet koneet ovat sellaisia, että niillä voi tehdä monta asiaa. Kun yhdellä koneella voi tehdä monipuolisesti töitä, se lisää koneen käyttöä eikä kone ole käyttämättömänä, sanoo Pekka Rajala Liikenneviraston Kunnossapidon kehittämisyksikön päällikkö.

Tiehöyliä on korvattu muun muassa kuorma-autoilla, joiden pohjaan kytketään tarvittaessa alusterä.

Pohjoismaat kiinnostuneita karhuista

Tiekarhuja valmistavan Veekmasin toimitusjohtaja Esa Halttunen on eri linjoilla Liikenneviraston kanssa. Hänen mukaansa yksi syy teiden huonoon kuntoon Suomessa on se, että tiehöylien määrää on radikaalisti vähennetty.

– Minulta jatkuvasti kysytään, miksi Suomessa ei ole tiehöyliä. Tiet rappeutuvat samaa tahtia kun tiehöylät katoavat, Halttunen sanoo.

Ennen Suomessa uusittiin monta kymmentä tiehöylää vuosittain. Tänä vuonna valtion teiden hoitoon ei tule yhtäkään uutta tiehöylää.

Halttunen ihmetteleekin, miksi tiehöylät eivät Suomea kiinnosta, vaikka muut Pohjoismaat uusivat tiehöyläkalustoaan jatkuvasti. Suurin osa yrityksen tuotannosta menee Ruotsiin ja Norjaan, vaikka Veekmas on Pohjoismaiden ainoa tiehöyliä valmistava yritys.

Halttusen mukaan tiehöylien hinnan kritisointi johtuu vanhoista tiedoista. Halttunen huomauttaa, ettei laite ole kallis, kun sitä vertaa sen käyttöikään.

Tiehöylä kestää käytössä noin 30 vuotta.

– Jos muut maat tilaavat meiltä, niin eivät ne voi olla liian kalliita. Koneiden on oltava kustannuksiltaan sellaisia, että kun seurataan kustannuksia ja kestävyyttä, niin laite on edelleen kilpailukykyinen, Halttunen sanoo.

Karhut eivät kuole sukupuuttoon

Pekka Rajala Liikennevirastosta arvelee, että tulevaisuudessa tiehöylien määrä pysyy suunnilleen samana, ellei muiden laitteiden kehityksessä tapahdu isoja muutoksia.

Tiehöylät eivät ole kuolemassa sukupuuttoon, sillä on töitä, joita vain tiekarhu voi tehdä.

– Esimerkiksi sorateiden kevätmuokkausta ei voi muilla laitteilla oikein hoitaa kuin tiehöylällä. Sellaisissa muokkaustehtävissä, joissa joudutaan tienrakennetta enemmän siirtämään tai työstämään syvemmältä, niin niissä tiehöylää yleensä käytetään, Rajala sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic