Kanta-Häme

Tieliikenteeseen laaditaan selkeä syntilista

Tulevaisuuden suomalaisessa liikenteessä ei paljon enää hölmöillä huomaamatta, jos liikenne- ja viestintäministeriössä kehiteltävät visiot muuttuvat lainsäädännöksi. Teknologian puolesta valvontajärjestelmien kehitys on jo tarpeeksi pitkällä monien pienten rikkeiden valvontaan, mutta lait raahaavat perässä.

– Esimerkiksi suojateiden valvonta olisi helppo valvoa automaattisesti. Samoin läpiajokiellot, pysäköinti, turvavyön ja kännykän käyttö ajaessa tai punaisen valon noudattamatta jättäminen, luettelee tieliikenteen rangaistusjärjestelmän uudistamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Kimmo Kiiski.

Muutaman viikon ajan toiminut ryhmä kartoittaa, mistä kaikista tieliikennelain vastaisista teoista ja laiminlyönneistä voitaisiin rikosoikeudellisen rangaistuksen sijaan antaa hallinnollinen maksu tai muu hallinnollinen seuraamus. Vaihtoehtona on kehittää nykyistä rikesakkojärjestelmää. Työryhmän työ on osa tieliikennelain kokonaisuudistusta.

– Tavalliselle kansalaiselle sillä ei tietysti ole niin väliä, onko rangaistus sakko vai hallinnollinen maksu, koska molemmat aiheuttavat rahanmenetystä. Viranomaisen näkökulmasta sillä on kuitenkin iso merkitys, Kiiski toteaa.

Ei haltijavastuuta

Rikosoikeudellisessa järjestelmässä on mukana aina jossakin roolissa rikospoliisi ja syyttäjä, joten se on lähtökohdiltaan raskaampi ja kalliimpi. Yksinkertaisempi järjestelmä voisi Kiisken mukaan nopeuttaa ja jopa parantaa kansalaisten oikeusturvaa.

– Hallinnollisessa maksussa todistustaakka on kuitenkin käännetty kansalaiselle. On iso moraalinen kysymys, mihin kaikkeen se ulotetaan.

Rikosoikeudellistakin järjestelmää on mahdollista kehittää kevyempään suuntaan, mistä esimerkkinä automaattinen liikenteen nopeusvalvonta.

– Ehdollinen rikesakkojärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2006, ja tämä hybridi on toiminut hyvin. Sakon määräämiseen menee valvontakeskuksessa noin 20 sekuntia ja se lähetetään postissa ajoneuvon haltijalle, liikenneneuvos Kiiski muistuttaa.

Sakkoon voi Suomessa aina hakea muutosta. Esimerkiksi jos auton haltija pystyy todistamaan, että joku toinen ajoi autoa tämän jäädessä rikkeestä kiinni automaattisessa liikenteenvalvonnassa. Monissa maissa haltijaa rangaistaan aina.

– Esimerkiksi Ranskassa haltijavastuu on käytössä. Ei ole väliä, kuka on pysäköinyt väärin tai ajanut ylinopeutta, auton haltijaa rangaistaan.

Kiisken mukaan Suomessa ei ole näköpiirissä haltijavastuuseen siirtyminen.

Parin vuoden päässä?

Työryhmällä on aikaa ensi vuoden elokuun loppuun asti. Eduskuntaan tieliikennelain kokonaisuudistus tulee aikaisintaan vuonna 2016.

Puheenjohtaja uskoo, että jos laki muuttuu, myös uusien tekotyyppien automaattivalvonta alkaa nopeasti.

– Tekniikkaa on maailma jo täynnä. Esimerkiksi Koreassa on kehitetty todella erikoisia ja mielenkiintoisia valvontajärjestelmiä, Kiiski kertoo.

Ranskassa on jo käytössä poliisiautoon asennettava rekisterilaatan tunnistusjärjestelmä, joka voi rikkomuksia havaitessaan lähettää automaattisesti sakkoja tai hallinnollisia maksuja liikkuessaan muun liikenteen seassa.

Valvonta-automatiikan lisäämisellä on myös taloudellisia vaikutuksia, mutta niitä on vaikeaa arvioida.

– Eikä liikennevalvontaa tehdä valtion kassan täyttämiseksi. Mutta kun järjestelmä kevenee, saadaan poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja kohdistettua paremmin sinne, missä niitä todella tarvitaan, Kiiski toteaa.

Ennen futuristisia valvontasysteemejä kansalaiset täytyy kuitenkin saada paremmin tietoisiksi, mikä kaikki on liikenteessä kiellettyä.

– Nyt laista ei sitä pysty suoraan lukemaan. Laadimme yksiselitteisen ja yksinkertaisen tieliikenteen syntilistan, liikenneneuvos lupaa. (HäSa)