Kanta-Häme Hämeenlinna

Tiesitkö, että Hämeenlinnan kautta kulki suurvaltojen kuuma linja? Polkujuoksijat selvittivät sen reittiä

Retkellä: Juttusarjassa mennään metsään. Kuudes osa.
Yksi kuuman linjan tolpista on kenollaan jyrkän polun varressa Nuppolanharjulla. Kaija Järvi, Jussi Näri (takana) ja Ari Alander ovat jäljittäneet tolppia harjoittelumotivaatiota lisätäkseen. Kuva: Tomi Vesaharju
Yksi kuuman linjan tolpista on kenollaan jyrkän polun varressa Nuppolanharjulla. Kaija Järvi, Jussi Näri (takana) ja Ari Alander ovat jäljittäneet tolppia harjoittelumotivaatiota lisätäkseen. Kuva: Tomi Vesaharju

Kun löytää yhden, niitä alkaa nähdä joka paikassa.

Näin sanovat hämeenlinnalaiset polkujuoksuseura Tawastia Trail Clubin puheenjohtaja Kaija Järvi ja jäsenet Ari Alander ja Jussi Näri.

He tarkoittavat punaisia metallitolppia, joissa on posti- ja lennätinlaitoksen metallilaatta ja numero. Ja toden totta, tolppia on esimerkiksi Jukolan koulun takaisella harjulla näköetäisyydellä toisistaan.

Koronakevään treenitempaus

Polkujuoksijat innostuivat viime keväänä vauhdittamaan harjoitteluaan etsimällä tolppia, kun niiden tausta selvisi eräästä Facebook-postauksesta.

– Huomasin meidän jäsenen seinällä kuvan ja kirjoituksen. Hän kertoi siinä, että nyt tiedetään, mitä nämä tolpat ovat, Kaija Järvi kertoo.

Kyseiset tolpat merkkaavat reittiä, jota pitkin on kulkenut 1960-luvun alkuvuosina rakennettu suurvaltojen välinen kuuma linja. Kyseessä on teleksiyhteys, joka vedettiin Washingtonin ja Moskovan välille pitkin meriä ja mantuja.

Linja ei ole ollut käytössä enää vuosikymmeniin, mutta sen merkkitolpat ovat monella alueella yhä paikoillaan.

– Aiemmin aina ihmettelin, mitä nämä tolpat oikein ovat, Järvi kertoo.

– Tietävästi linjaa ei aluksi merkitty maastoon mitenkään. Mutta sitten tuli vahinkoja, kun kaapeli katkesi esimerkiksi peltotöiden yhteydessä, joten tolpat pystytettiin reitille, Alander kertoo.

Kilometrejä kertyi huomaamatta

Tolppien lisäksi maastossa on yhä paikoillaan koppeja, jotka ovat toimineet kaapelin liitoskohtien suojana ja lisäksi harvemmassa sijainneita linjan vahvistinasemia.

Polkujuoksijat keräsivät kahden viikon aikana havaintoja tolpista. Niitä tuli kymmeniä. He saivat pääpiirteissään selville linjan reitin paloasemalta Katisista 10-tielle Rengon suuntaan. Tolppia on jäljellä myös esimerkiksi Lammilla ja idässä Forssan seudulla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Punaiset tolpat ovat olleet näköetäisyydellä toisistaan, mutta kaikki eivät ole enää paikoillaan. Kuva: Tomi Vesaharju
Punaiset tolpat ovat olleet näköetäisyydellä toisistaan, mutta kaikki eivät ole enää paikoillaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan kautta kulkeneen linjan lisäksi Suomessa on kulkenut ainakin toinen kaapelilinja Turusta Helsingin kautta Tallinnaan ja sieltä Moskovaan.

Polkujuoksuseuran kolmikko kertoo, että keväisestä bongailusta tuli melkein villitys. Lenkit venyivät tolppia jäljittäessä.

– Kilometrejä kertyi kuin huomaamatta, vaikka piti lähteä vain pienelle pyrähdykselle, Jussi Näri kertoo.

Helsingin Sanomat uutisoi polkujuoksijoiden koronakevään tempauksesta toukokuussa, ja se sai muutkin kuin hämeenlinnalaiset innostumaan kuumasta linjasta.

– Yht´äkkiä meidän Facebook-ryhmään alkoi liittyä porukkaa, joita ei niinkään kiinnostanut polkujuoksu, Näri sanoo.

Esimerkiksi Vihdin Nummelassa asuva mies alkoi metsästää sikäläisiä tolppia, ja hän välitti niiden gps-koordinaatit Hämeenlinnaan.

Professori selvitti taustoja

Tawastia Trail Clubin jäsenet ovat etsineet tietoa kuumasta linjasta. Hanke oli aikanaan salainen, ja jonkinlainen salamyhkäisyys sitä verhoaa edelleen.

Kuuma linja on putkahtanut julkisuuteen aina silloin tällöin, mutta esimerkiksi arkistotietoa on tarjolla niukasti.

– Dokumenttitietoa linjasta ei juurikaan ole ainakaan helposti löydettävissä. Onhan se nyt melkoinen ajatus, että täällä on oltu ikään kuin suurvaltojen kylmän sodan näyttämöllä, Jussi Näri hämmästelee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ari Alander (vas.) ja Jussi Näri kertovat, että kilometrejä kertyi huomaamatta, kun he innostuivat bongaamaan punaisia tolppia. Kuva Tomi Vesaharju

Eläkkeellä oleva professori Heikki Oja on selvittänyt linjan reittiä ja hankkeen taustoja artikkelissa, jonka hän on kirjoittanut Tekniikan Waiheita -julkaisuun vuonna 2017. Hänkin kiinnostui linjasta löydettyään punaisen tolpan kesämökkinsä läheltä metsästä.

Suurvaltojen johtajat päättivät perustaa kuuman linjan vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin jälkeen. Sopimus nopeasta kaukokirjoitinyhteydestä solmittiin 20.6.1963, ja linja otettiin käyttöön jo saman vuoden elokuussa.

Varalla vuoteen 1988

Alkuperäiset sopimustekstit löytyvät esimerkiksi Fas.org-sivustolta, joka on kansainvälisen politiikan tutkijoiden foorumi. Muuta tietoa linjasta on Ojan artikkelin mukaan ollut huomattavasti vaikeampi löytää.

Hän siteeraa kirjoituksessaan Neuvostoliiton Washingtonin suurlähettilään Anatoli Dobrynin muistelmia.

Dobrynin kirjoitti näin: ”Myöhemmin rakennettiin toinen lennätinlinja sen jälkeen kun suomalainen maanviljelijä katkaisi ensimmäisen ja ainoan linjan kyntäessään maatansa, mikä ymmärrettävästi aiheutti suurta levottomuutta Moskovassa ja Washingtonissa.”

Lehtitietojen mukaan linja oli käytössä vuoteen 1978 asti, jolloin se korvattiin satelliittiyhteydellä. Sen jälkeen se toimi vielä varalla vuoteen 1988 asti.

Ylen uutisessa (10.12.2019) kerrotaan, että Sonera myi kuuman linjan vahvistinasemat vuosituhannen vaihteessa. Saman uutisen mukaan kuuma linja kulki Suomen kautta tavallista ulkomaan yhteyskaapelia pitkin.

Kysymys ei siis ollut erillisestä linjasta, vaan saman kaapelin kautta välitettiin myös muuta yhteysliikennettä. Kuumalle linjalle oli kuitenkin varattu erityisasema kaapelissa. HÄSA

Kuumalle linjalle

Hämeenlinnassa kuuman linjan reittiä voi seurata useassa paikassa. Tässä on lueteltu muutamia:

1. Jaakonkadun loppupäässä kevyenliikenteenväylän vieressä on tolppa, ja siitä linja jatkuu Hattelmalantien yli puutarhapalstan vierustaa ja Nuppolanharjun suuntaan.

Osa kuuman linjan topista on jäänyt piiloon puskiin, mutta niitä on myös täysin näkösällä katujen varsilla ja keskellä peltoa. Kuva Tomi Vesaharju

2. Jukolan koulun takana keskellä peltoa on tolppa ja siitä linja jatkuu Pollentien ja Luolajan suuntaan ja vastaavasti Nuppolanharjun suuntaan.

3. Rengossa linja näkyy hyvin esimerkiksi Hanhilammentiellä, jossa on myös vahvistinasema.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic