Kanta-Häme

Tieteentekijät jättävät Suomen

 
Osa professoreista ja tutkijoista alkoi viime vuonna lähteä ulkomaille pakoon yliopistojen leikkauksia.Huippututkijat vievät mukanaan myös rahoitusta. Kuopiosta lähti Uumajaan kokonainen tutkimusryhmä.
 
Mitä yhteistä on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorilla Jaakko Hämeen-Anttilalla, aiemmin Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtajana työskennelleellä professori Olli Kallioniemellä ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina työskennelleellä professori Jukka Mähösellä?
 
He kaikki ovat kritisoineet yliopistoleikkauksia ja jättämässä Suomen.
 
Yhä useampi yliopiston työntekijä lähtee ulkomaille pakoon suomalaisyliopistojen leikkauksia ja irtisanomisia.
 
Muuttoliike alkoi näkyä yliopistojen akateemisten työntekijöiden ammattijärjestössä Tieteentekijöiden liitossa viime vuonna.
 
– Viime vuonna liitosta eroavat kertoivat useammin kuin ennen, että eron syy oli Ruotsiin tai Norjaan töihin muuttaminen, liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala sanoo.
 
Professorit tekevät samoin.
 
– Tämä tuli esille viime vuoden kuluessa. Tämmöisestä ilmiöstä ei ole puhuttu aikaisemmin tässä laajuudessa, Professoriliiton puheenjohtaja  Kaarle Hämeri  sanoo.
 
Monet ovat loukkaantuneita ministereille. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on vitsaillut professoreiden kesälomista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kritisoinut ”kaiken maailman dosentteja”, ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on syyttänyt yliopistoja tehottomuudesta.
 
Vaikka ulkomailla työskentely on tiedeyhteisössä tavallista, tutkijat pakenevat nyt pysyvästi huonoja tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusrahoitus on vähentynyt. Yt-neuvottelut huonontavat ilmapiiriä.
 
Osasta tuntuu, ettei heitä arvosteta.
 
Eräs muuttajista on Ruotsin Uumajan yliopistossa työskentelevä Mikko Lammi.
 
Hän työskentelee yliopistonlehtorina, joskin laitos on esittänyt rehtorille toimenkuvan muuttamista solubiologian ja histologian professoriksi.
 
Suomessa Lammi työskenteli määräaikaisessa professorin virassa Itä-Suomen yliopistossa. Toissa vuoden toukokuussa hän ei kuitenkaan saanut pestiin enää jatkoa, eikä biolääketieteen alalla ole juuri työpaikkoja.
 
– Tilanne oli Suomessa sellainen, että minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia löytää ainakaan professorin vakanssia. Niitä ei kerta kaikkiaan ole, paitsi joskus eläköitymisen vuoksi, Lammi sanoo.
 
Hän oli kuitenkin alkanut hakea töitä ulkomailta jo aiemmin, sillä professorien paikkojen täyttäminen kestää kauan. Paikka löytyi Uumajasta sekä Kiinan Xi’an Jiaotongin yliopistosta. Hän aloitti molemmissa viime vuonna.
 
Kun Kuopiossa mietittiin jatkuvasti säästökohteita, Uumajassa työympäristö on positiivinen ja yliopisto pystyy palkkaamaan uusia ihmisiä.
 
– Nyt on mahdollista suunnitella tulevaisuutta ja miettiä, miten viedä laitosta eteenpäin.
 
Itä-Suomen yliopistossa on käyty viime vuosina seitsemät yt-neuvottelut. Ilmapiiriä huonontaa se, että ihmiset pelkäävät menettävänsä työnsä.
 
Kuopiossa Lammin tutkimusryhmä jäi ensin työttömäksi, mutta sitten hän pystyi tuomaan neljä työntekijää mukanaan Uumajaan.
 
Suomen ovat jättäneet jopa kokonaiset tutkimusryhmät. Jos luonnontieteen alan suuren tutkimusryhmän vetäjä lähtee pois, ryhmä lakkaa olemasta. Ryhmäläiset voivat yrittää seurata vetäjää tai alkaa tehdä jotain muuta.
 
Lammia seurasi Uumajaan myös Janne Ylärinne. Kun Lammi soitti saaneensa rahoituksen kolmelle väitöskirjatyöntekijälle, Ylärinne ei epäröinyt.
 
– Olin heti innoissani lähtemässä uuteen seikkailuun. Pääasia minulle on tieteen tekeminen. Jos saan siihen resurssit, sijainnilla ei ole väliä, Ylärinne sanoo. Hän kuulostaa puhelimessa innokkaalta ja positiiviselta.
 
– Kaikki on järjestynyt niin hyvin, ja olen oppinut uutta ja verkostoitunut. Ensi kerralla on huomattavasti pienempi kynnys muuttaa ulkomaille.
 
Tutkimustyö molemmissa maissa on ollut samanlaista, mutta Uumajassa katsotaan eteenpäin.
 
– Itä-Suomen yliopistossa kaikkea varjosti yt-neuvotteluiden tuoma tumma pilvi. Henkilökunta odotti joka kevät, että joku tuttu lähtee. Paljon hyviä työkavereita joutuikin pois.
 
Ylärinteen väitöskirja valmistui tammikuussa. Suomessa alalla on hyvin vähän työpaikkoja, joten hän etsii niitä Euroopasta ja muualta maailmasta.
 
Vaikka ulkomailla työskentely on tutkijoille luontevaa, virran suunta on nyt ulos Suomesta.
 
– Hyvä, että lähdetään, mutta tänne pitäisi tulla takaisinkin, ja ulkomaalaisten huippujen pitäisi kompensaationa löytää tiensä tänne. Nyt tasapaino järkkyy, Professoriliiton Hämeri sanoo.
 
Useimmat Suomen jättäneet sanovat pääsyiksi tulevaisuudenuskon ja yliopistojen talouden heikkenemisen. Hallituksen leikkaukset ovat vain yksi syy, sillä yliopistojen rahoitus on heikentynyt koko 2010-luvun ajan.
 
Professoriliiton jäsenkyselyistä käy ilmi, että professorit ovat eniten huolissaan tutkimisen mahdollisuuksista. He eivät valita omaa palkkaansa, vaan yliopistonsa rahanpuutetta.
 
– Ei ole avustavaa henkilöstöä tai rahaa hankkia laitteita. Aika menee opetukseen, joka on mielekästä, ja hallintoon, mikä ei ole mielekästä. Tutkimuksen aika syödään pois, Hämeri sanoo.
 
Juuri se on saanut monet huippututkijat lähtemään, vaikka heille riittäisi töitä. Vastaanottavat yliopistot haalivat huippututkijoita myös rahan vuoksi, sillä heidän nimellään saa apurahahakemuksia läpi.
 
Esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvosto ERC antaa apurahansa henkilökohtaisesti yhdelle ihmiselle, vaikka summalla palkattaisiin viisi muutakin tutkijaa. Apurahan saanut henkilö voi siis viedä sen mukanaan muuttaessaan yliopistoa.
 
70 tuntia.  Sen verran Jukka Corander työskentelee viikossa. Hän on Helsingin yliopiston tilastotieteen professori ja johtaa yhdessä toisen professorin kanssa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistä tietotekniikan huippuyksikköä.
 
Coranderkin on lähdössä. Helsingin yliopiston henkilöstö vähenee ensi vuoden loppuun mennessä 980 hengellä. Heistä irtisanottavia on noin 570, joista suuri osa hallintohenkilökuntaa. Se lisää professoreidenkin hallinto- ja opetustöitä, mikä vähentää aikaa tutkimukseen.
 
– Maailman kärkitutkimukseen pitää pystyä keskittymään niin, ettei työnkuva ole liian hajanainen koko ajan, Corander sanoo.
 
Hän on saanut aiemminkin työtarjouksia ulkomailta, mutta päätti nyt leikkausten vuoksi tarttua Oslon yliopiston tarjoukseen. Leikkausten lisäksi häntä harmittaa tieteentekijöiden vähättely.
 
– Jos panostaa työhön näin valtavasti, haluaa myös arvostusta. Nyt ajatellaan, että kaiken maailman dosentit miettivät joitain tyhjänpäiväisiä asioita.
 
– Stubbin halventavat kommentit (professoreiden kesälomista) ovat täysin naurettavia. Luulisi, että siinä asemassa hän ymmärtäisi arvostaa tiedettä.
 
Viime vuosina Corander on pitänyt kesälomaa kaksi tai kolme viikkoa lyhyissä pätkissä ja tehnyt silloinkin töitä.
 
Kesäisin yliopistoissa järjestetään konferensseja ja tehdään tutkimusvierailuita, koska talvisin opetus vie aikaa. Joillakin aloilla kesät käytetään laboratoriotutkimuksiin tai mittauksiin. Niihin voi tulla ohjausta vaativia harjoittelijoita suuriakin määriä
 
Corander aloittaa Oslossa huhtikuussa, mutta jatkaa vielä osa-aikaisesti Helsingin yliopistossa, jottei jättäisi muita pulaan.
 
Hän ei vie pois nykyistä rahoitustaan eli ERC:n ensimmäisen tason apurahaa. Jos hän saa seuraavan tason apurahan (advanced grant), sen 2,5 miljoonaa euroa menee Norjaan.
 
Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen ei voi asemansa vuoksi kuvailla yliopiston heikentymistä leikkausten ja aivovuodon vuoksi, vaikka sattuisi ajattelemaan niin.
 
Hän sanoo, että ihmisiä lähtee jonkin verran, mutta he ovat varsinkin urallaan eteneviä hyviä tutkijoita.
 
– Mutta jos tästä tulee tappiovoittoista, hyvien tutkijoiden lähteminen on erittäin ikävää meille, hän sanoo.
 
Helsingin yliopisto säästää muiden yliopistojen tavoin, mutta niin kutsutun apteekkikompensaation poisto kaksinkertaistaa sen leikkaukset muihin korkeakouluihin verrattuna. Mauranen sanoo yliopiston olevan lujilla.
 
– Se yliopisto, joka olisi ollut kansainvälisesti kilpailukykyisin, menettää eniten rahaa.
 
Myös hän kritisoi hallituksen letkautuksia tutkijoista.
 
– Yhdistettynä siihen, että rahaa viedään roimasti, tämä tarkoittaa, että arvostus on romahtanut yhtäkkiä materiaalisesti ja henkisesti.
 
Suomalaisen tieteen suhteellinen pärjääminen verrokkimaihin verrattuna on huonontunut jo vuosikymmenen ajan, kertovat Suomen Akatemian raportit tieteen tilasta Suomessa.
 
Varsinkin huippututkijoiden lähteminen johtaa pahimmillaan tutkimuksen huonontumiseen, sanoo Rantala. Hämeri on varma siitä:
 
– Suomalaisen tieteen taso heikkenee. Ihan varmasti putoamme alemmas ranking-listoilla.