Kanta-Häme

Tiimityö synnyttää maailman parhaan lastensairaalan

Osin yksityisten lahjoitusten avulla rahoitettu lastensairaala valmistunee vuonna 2017.

Noin 50 000 neliön kokoinen, kahdeksankerroksinen talo on suunniteltu lapsen kokemus sairaalasta huomioiden.

– Sairaalassa ollessaan sekä lapset että heidän perheensä kokevat suuria tunteita. Meidän lähtökohtanamme oli miettiä, miten ne kokemukset ja ajatukset vaikuttavat paranemiseen, kiteyttää Uusi lastensairaala -tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner.

Taide hoitaa

Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n (Kettuki) vuoden 2014 taiteilija Tiina Elina Nurminen tietää, millaista on sairastaa lapsena sairaalassa.

Siksi hän päätti lahjoittaa osan uuden näyttelyn töistään lastensairaalasäätiölle.

– Onko teille myös jatkossa mahdollisuus lahjoittaa iso kasa taidetta? Nurminen tiedusteli näyttelynsä avajaisissa Anne Berneriltä.

Berner vakuuttaa, että taiteen eri muodot tulevat olemaan hyvin suuressa roolissa sairaalassa.

– Noin puolet sairaalan potilaista ovat alle 4-vuotiaita. Lasten ehdoilla tehty taide on tärkeässä osassa sisutusta, vaikka emme vielä olekaan päättäneet tarkoin saamiemme taide-esineiden sijaintia.

Esimerkkinä muille

Projekti lastensairaalan rahoittamiseksi käynnistyi kesällä 2012. Rahoituksesta puuttunut 30 miljoonan euron osuus oli tarkoitus kerätä viiden vuoden kuluessa.

Tavoite saavutettiin kuitenkin puolessatoista vuodessa, ja säätiö saa edelleen rahalahjoituksia.

Berner ei usko, että varainhankinnasta tulisi käypä rahoitusmalli jatkoa ajatellen vastaavissa ison rahan hankkeissa. Hän kuitenkin toivoo, että lastensairaala toimisi keskustelunavaajana sille, mitä ylipäänsä on mahdollista tehdä.

– Julkinen sairaanhoito kuuluu epäilemättä maailman parhaimmistoon. Mitä tulee kiinteistönomistuksiin, prosessien hallintaan tai asiakaslähtöisyyteen, Suomella on vielä paljon opittavaa.

Varainkeruu vauhditti ja monipuolisti

Lastensairaala nousee nykyisen Lastenklinikan viereiselle tontille Helsingin Meilahteen. Maan louhintatyöt aloitettiin elokuun lopulla, ja ensi vuonna on tarkoitus päästä rakentamaan perustuksia.

Hanketta ovat olleet valmistelemassa juristit, rakentajat, sairaanhoitohenkilökunta, arkkitehdit ja taiteilijat yhdessä.

Berner sanoo, ettei hankkeen toteutuminen nykyisenkaltaisena olisi ollut mahdollista ilman varainhankintaa.

– Hyvinvointiyhteiskunnassakin on paikkansa hyväntekeväisyydelle. Yritysten ja säätiöiden lisäksi myös yksityiset ihmiset sekä yhden miehen tai naisen yritykset ovat tehneet lahjoituksia.

Berner muistuttaa, että Suomessa on valtava korjausvelka paitsi sairaala-, myös koulurakennusten osalta. Sellaista summaa ei toistaiseksi ole voitu kattaa ainoastaan valtion rahoituksella.

– Olemme pieni yhteiskunta. Välillä tuntuu, että Suomessa hukataan valtavasti potentiaalia, kun pidetään tiukasti kiinni olemassa olevista rajoista. Eri tavalla ajattelu voisi synnyttää huimia oivalluksia. (HäSa)