Kanta-Häme

Tiina Lymin Mielensäpahoittaja asuu Kanta-Hämeessä

Torstaina ensi-iltansa saava Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja ei ole ensimmäisen Mielensäpahoittaja-elokuvan jatko-osa, vaan oma itsenäinen elokuvansa.

– Tässä ei astuta kenenkään saappaisiin, toteaa elokuvan päähenkilöä esittävä Heikki Kinnunen.

Hän viittaa aiemmin Mielensäpahoittajan-roolia esittäneeseen Antti Litjaan, joka joutui jättämään roolin ja näyttelemisen ylipäätään sairauden takia.

– Tosin taitaa meillä Litjan kanssa olla sama kengännumero.

 

Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo: Vanhankansan iäkäs mies, jonka elämä kulkee omia totuttuja polkujaan, kunnes joku tulee ja pakottaa astumaan polulta sivuun. Ensimmäisessä elokuvassa pakottaja on onnettomuus, toisessa Mielensäpahoittajan lapsenlapsen yllättävä vierailu.

Dome Karukosken ohjaaman ensimmäisen elokuvan pääasiallinen tapahtumapaikka on Helsinki. Tiina Lymin ohjaama Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja sijoittuu sen sijaan niin sanottuun Sysi-Suomeen, johon viitataan myös elokuvan repliikeissä.

– Itse käsitän sen Hämeeksi, Lymi toteaa.

Elokuvassa vilahtaakin tuttuja paikkoja. Junaa odotellaan Hämeenlinnan rautatieasemalla, hotellimajoitus ja golfkenttä löytyvät Aulangolta, ja Mielensäpahoittaja käy ostoksilla Tiiriön Prismassa. Kuvissa näkyvä Prisma tosin ei ole Tiiriössä, mutta elokuvissa kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää.

– Minulla oli vahva ajatus siitä, että Mielensäpahoittaja asuu maatilalla Kanta-Hämeessä, jossain vähän syrjempänä, Rengossa tai vastaavassa paikassa. Minulla on itselläni mökki täällä päin, joten nämä ovat tuttuja seutuja, Lymi kertoo.

Myös Mielensäpahoittajan luojalla Tuomas Kyröllä on vahvat siteet Kanta-Hämeeseen. Hän on kasvanut Hämeenlinnassa ja asunut perheensä kanssa Janakkalan Tervakoskella. Kyrö itse tosin ei ole sijoittanut Mielensäpahoittajaa minnekään päin Suomea, vaan on jättänyt yksityiskohdan jokaisen lukijan itse tulkittavaksi.

 

Lymille oli tärkeää, että elokuvan tapahtumapaikat näyttävät juuri siltä miltä niiden pitää. Esimerkiksi Mielensäpahoittajan kodista, vanhasta rintamamiestalosta hänellä oli mielessään selkeä visio.

– Kodin yksityiskohdat ovat juuri oikein: ruusutapetit, pelargonia, saintpaulia… Kun selitin lavastajalle talon sisustusta, hän alkoi itkemään.

Lymi kuvaa Mielensäpahoittajan polkujen olevan niin tallattuja, etteivät ne enää muutu. Hän kävelee aina samaa tietä saunalle, pysähtyy pumppaamaan kaivosta vettä kauhaan juodakseen sen ja poikkeaa toisinaan naapurissa.

– Se maailma on joustamaton

 

Vaikka Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja on ainakin nimellisesti komedia, siinä käsitellään jopa häkellyttävän isoja asioita. Lymi kuvaa, että hänellä oli elokuvasta vahva näkemys jo aihion luettuaan. Käsikirjoitukseen hän sai vapaat kädet.

– Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä elokuva. Tunsin, että minulla on jotain sanottavaa sen ytimestä.

Elokuvan teemoja ovat korjaamattoman korjaaminen, perheen ja yhteisön merkitys ja sukupolvien välinen kohtaaminen.

– Elokuvassa on myös vahva viesti siitä, että ydinperhe ei ole ainoa oikea tapa kasvattaa lapsi.

Sukupolvien välinen kohtaaminen puolestaan muistuttaa myös katsojalle, miten tärkeä on välillä katsoa itseään kriittisesti toisen ihmisen näkökulmasta..

Elokuvassa käsitellään Mielensäpahoittajan kautta asioita, jotka koskettavat jollain tavalla jokaista ihmistä. Niiden käsittely vaatii rohkeutta ja rehellisyyttä. Lymi antaakin hahmon tulkinnasta kaiken kunnian Heikki Kinnuselle.

– Heikissä on kaikki. Banaalisti ilmaistuna häneltä voi vain tilata asioita. Ohjaajana voin olla rauhallisella mielellä, koska tiedän, että Heikki kantaa sen.

 

Heikki Kinnunen kertoo työskennelleensä Lymin kanssa aiemmin Tampereen teatterissa, missä he molemmat näyttelivät. Lymin ohjattavana hän sen sijaan ei aiemmin ole ollut.

– Työskentely oli hyvin ammattitaitoista. Kaikki meni hienosti.

Samaa toteaa myös Mielensäpahoittajan poikaa Hessua elokuvassa näyttelevä Iikka Forss.

– On ehkä kliseistä todeta näin, mutta koko työryhmä oli mahtava. Nautin siitä, miten kivaa elokuvaa oli tehdä.

Forss näytteli myös Karukosken Mielensäpahoittajassa. Hän oli tajunnut jo käsikirjoitusta lukiessaan, että kyse oli aivan erilaisesta elokuvasta.

Uudessa elokuvassa Hessun rooli on tasapainottaa tilannetta Mielensäpahoittajan ja tämän toisen pojan välillä. Hän näyttäytyy perheen herkkänä sieluna.

– Oli hieno hetki, kun minun piti itkeä kuvauksissa ensimmäisen kerran. Maskeeraaja tuli laittamaan minulle tekokyyneliä, mutta minulla olikin jo oikea itku silmässä. Hän pahoitteli kamalasti, Forss kertoo. HÄSA