fbpx
Kanta-Häme

Tiiriön rakentamisesta selvinnyt Hämeenlinnan keskusta toipuu myös kauppakeskus Goodmanista, uskoo tutkija

Kauppakeskukset jättävät kaupunkeihin poikkeuksellisen suuren jäljen, jolla on myös riskinsä. Hämeenlinnassa kannattaisi kehittää Reskan ympärille uudenlainen palvelukeskittymä, ehdottaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.
Vuoden 2014 lokakuussa avatun kauppakeskus Goodmanin myynti tai asiakasmäärät eivät hiivu, mutta sitä on arvosteltu Hämeenlinnan keskustan näivettämisestä. Kuva: Sara Aaltio

Hämeenlinnalla on suuri potentiaali korkealaatuisen kaupunkielämän ja sitä ympäröivän vauraan maaseudun keskuksena, uskoo Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun johtava tutkija Aija Staffans. Siitäkin huolimatta, että kehitysluvut ovat juuri nyt hieman alavireiset.

– Hämeenlinnan keskusta toipui kohtuullisesti 1990-luvun Tiiriön rakentamisesta, ja uskon, että se toipuu myös Goodmanin rakentamisesta, Staffans toteaa.

– Keskustan kehittäminen vaatii kuitenkin näkemyksellisyyttä ja rohkeutta etsiä uudenlaisia ratkaisuja.

Vaikka palveluiden keskittyminen on asiakkaiden kannalta tärkeää, Staffansin mukaan keskittämistä voidaan tehdä monin tavoin – ei pelkästään kauppakeskuksilla.

– Hämeenlinnassa olisi mielestäni tuhannen taalan paikka kehittää Reskan ympärille uudenlaista palvelukeskittymää, kattaa Raatihuoneenkatu Sibeliuksenkadun ja Kasarmikadun väliseltä osuudelta ja rakentaa palveluiden tueksi myös riittävästi asuntoja, Staffans ehdottaa.

Kauppakeskukset hiljentävät perinteisiä kaupunkikeskustoja

Kauppakeskukset vaikuttavat kaupunkeihin ja niiden rakenteeseen monin tavoin. Staffans pitää ongelmana esimerkiksi sitä, että kauppakeskukset kääntyvät muuhun kaupunkiin nähden sisäänpäin ja luovat ympärilleen useimmiten heikkolaatuista ympäristöä.

– Viihtyisät katutilat, vilkkaat torit ja historialliset aukiot ovat kuitenkin se, mitä miellämme osaksi hyvää kaupunkia. Ihmiset arvostavat myös paikallisuutta ja omaleimaisuutta omissa elinympäristöissään. Kauppakeskuksissa arkkitehtuuri, myymälävalikoima ja ketjukahvilat toistuvat maailmanlaajuisesti paikasta toiseen, Staffans kertoo.

Kauppakeskukset imevät tehokkaasti sekä kaupallisia että julkisia palveluita. Esimerkiksi Goodmanissa on kauppojen lisäksi nuorisotila ja Kelan piste.

– Tämä näkyy väistämättä perinteisten kaupunkikeskustojen hiljenemisenä, sillä kauppakeskukset sijaitsevat vain harvoin vanhaa keskustaa tukien, Satffans sanoo.

Kaupunkien luonteeseen kuuluu, että ne ovat jatkuva prosessi, johon eri aikakaudet jättävät oman jälkensä.

– Kauppakeskusten aiheuttama muutos on kuitenkin poikkeuksellisen suuri. Keskusten ympärille syntyvät suuret hankkeet tehdään kerralla valmiiksi, minkä vuoksi vaikutuksetkin ovat kerralla suuret, samoin riskit. HäSa

 

Lue myös: Kohta viisi vuotta täyttävän Goodmanin kulutusjuhlassa ei väläytellä valomerkkiä – “Ihmiset tarvitsevat fyysistä kauppaa”

Menot