Kanta-Häme

Tiivis rakentaminen on tulevaisuutta

Hämeenlinna

 

Eteläranta-hankkeen asiantuntijakonsultit, Inter-Arch-arkkitehtitoimiston Kalle Soini, Sami Horto ja Santtu Rothsten hehkuttavat Paasikiventien ja Hämeensaaren ympäristöön suunnitellun asuinalueen mahdollisuuksia.
– Kovin harvassa kaupungissa on aivan keskustan tuntumassa tuollaista määrää hyödyntämätöntä rakennusalaa, jossa on mahdollisuuksia monimuotoiseen rakentamiseen, avoimeen rantaan ja viheralueisiin. Alueella on mahdollisuus kehittyä kansainvälisestikin esimerkilliseksi asuinalueeksi, Inter-Archin perustaja Kalle Soini sanoo.

 

Ei umpikortteleita ja rautaportteja

 

Konsulttien suunnitelmissa Etelärannassa tiivistyisivät nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun pääperiaatteet: ekologisuus, taloudellisuus ja sosiaalisuus.
– Onnistunut kaupunkirakenne ei tarkoita umpikortteleita ja rautaporttien taakse piilotettuja yksityispihoja, vaan siinä yhdistellään julkista ja puolijulkista tilaa. Korttelit ovat luontevia kohtaamispaikkoja, Santtu Rothsten sanoo.
Arkkitehtien kaavailuissa kortteleista löytyisi houkuttelevia tiloja ja asumismuotoja kaikille yhteiskuntaluokille ja ikäluokille opiskelijoista eläkeläisiin.
– Kaupunkielämä on parhaimmillaan sitä, että palvelut ovat lähellä ja niitä käytetään. Korttelit ovat lapsille ja vanhuksille turvallisia liikkua, eikä autoa tarvitse jatkuvasti käyttää, Santtu Rothsten kuvailee.
Kun asuinalue rakennetaan tyhjästä, monimuotoinen ja -hintainen rakentaminen edesauttaa alueen nopeampaa valmistumista.
– Kaupunkisuunnittelu ei lähde tilasuunnittelusta, vaan kaupungin strategiasta. Pitää etsiä paikkakunnan menestystekijät ja pyrkiä toteuttamaan toiveet taloudellinen realismi huomioon ottaen. Jos tehdään vain kovan rahan kämppiä rikkaille, kestää 30 vuotta ennen kuin alue on valmis, Kalle Soini sanoo.

 

Järvinäköala jokaisesta talosta

 

Yksi avain onnistuneeseen kaupunkirakenteeseen on tiiviys. Se luo yhteisöllisyyttä, edesauttaa kaupunkikulttuurin kehittymistä ja on ekologisinta.
Tiiviys on myös avain kaupungin menestykseen, Soini ja Rothsten toteavat.
– Kaupunkiasumisen prosenttiosuus korreloi yhteisöjen menestystä. Vaihdannan lyhyet välit, mahdollisuus erikoistua ja hyödyntää monikulttuurista yhteisöä on niin paljon tehokkaampaa kuin elämä maaseudulla, jossa tuotantoketjut ovat pitkiä ja josta lähdetään erikseen ryytimaalta hoitamaan asioita.
Mikä olisi Etelärannan vetonaula, jos arkkitehdit saisivat vapaat kädet?
– Hyvällä suunnittelulla Vanajaveden rantaan tulisi 2 000 uutta järvinäköalaa, Soini tiivistää. (HäSa) (HäSa)