Kanta-Häme

Tila iloisesti isältä pojalle

Hauhontaan metsäpalstalla kuusten tieltä koivuja harventavien Timo ja Marko Aallon yhteispeli sujuu kuin ajatus.

– Kyllä pitää olla tyytyväinen, sanoo Timo Aalto, 57.

Tilan isännyys on kohta vuoden päivät ollut Markon, 25, nimissä. Kauppakirjat tehtiin vajaa vuosi sitten uudenvuodenpäivänä.

– Ajattelin, että otan tilanpidon vastaan heti, kun se on mahdollista, sanoo Marko Aalto ja kertoo, ettei ole hetkeäkään katunut valintaansa. Takana ovat ylioppilastutkinto Parolan lukiosta, armeija ja Mustialassa suoritettu agrologin amk-tutkinto.

– Oma valinta tämä tilanpito on, ei tarvinnut isän pakottaa, nauraa Aallon nuori isäntä.

Läheskään yhtä hyvä ei ole tilanne monilla muilla Kanta-Hämeen maatiloilla. Suunnitteluagrologi Matti Gustafsson Pro Agria Hämeestä kertoo, että sukupolvenvaihdoksia tehdään aivan liian vähän tarpeeseen nähden.

– Luopujia kyllä olisi, ja viljelijöiden keski-ikä alueellamme lähentelee kuuttakymmentä, mutta jatkajia ei vain tahdo löytyä.

Sukupolvenvaihdoksia tehdään Gustafssonin mukaan noin puolet siitä, mikä olisi tarpeellista.

– Hämeen ely-keskuksen alueella on viime vuosina tehty sukupolvenvaihdoksia nuorten viljelijöiden aloitustuella 40-50 vuosittain eli vain yksi alueen kuntaa kohden. Saman verran on tehty ilman tukia, mutta määrä on silti aivan liian vähäinen.

Syynä on Matti Gustafssonin mukaan maatalouden epävarma tulevaisuus ja myös heikko kannattavuus.

Tukiasiat levällään

– Vuoden 2014 jälkeisestä ajasta ei ole minkäänlaista tietoa siitä, miten maataloustuet jatkuvat. EU:n tukiasiat ovat täysin levällään, eikä kotimainen tukitilannekaan näytä hyvältä.

Väistyvien viljelijöiden luopumistuen ehdot muuttuvat ensi vuonna, mikä tietää muun muassa kannattavuuskriteereiden kiristymistä.

– Suurin muutos ensi vuonna on kuitenkin se, että vuosina 1958 ja -59 syntyneet viljelijät voivat hakea luopumistukea. Se tuo hakupiikin ensi vuoden puolella, arvioi Matti Gustafsson.

Luopumistuen maksu alkaa, kun lopullinen tilakauppa on tehty, ikärajavaatimus 56 vuotta täyttyy ja ansiot jäävät alle ansiotulorajan, joka on tänä vuonna ollut 675 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2014 luopujan alaikäraja nousee 59 vuoteen.

Olennainen muutos on myös se, että viljelijä voi vielä ennen vuodenvaihdetta hakea luopumistukea myös luovuttaessaan tilansa pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle. Ensi vuonna tämä mahdollisuus poistuu.

Siemenvilja kannattaa

Marko Aalto pitää Pro Agriasta saamaansa apua tärkeänä tilan kannattavuuslaskelmia tehtäessä.

– Ei tarvinnut lähteä tyhjän päälle, enkä kyllä ihan hirveästi joutunut empimään.

Aallon tilan tuotantosuuntina ovat kannattavuuden turvaava siemenviljan viljely ja lähinnä talvisin työllistävä metsätalous, joka tuo 10-20 prosenttia tilan liikevaihdosta.

– Oman kunnon ylläpitoahan metsänhoito pääasiassa on, nauraa Aallon nuori isäntä.

Tavanomaisten viljojen lisäksi tuotannossa on öljykasvien, timotein ja myös erikoiskasvien kuten kuminan siemenet.

Tilalla luovuttiin jo 1990-luvun alussa lehmistä ja erikoistuttiin siemenviljelyyn.

– Karjahommat eivät ole kiinnostaneet, ja lisäksi niihin ryhtyminen olisi vaatinut isoja investointeja.

EU:n tukipolitiikan kiemuratkaan eivät Marko Aaltoa isommin huolestuta.

– Lisätyötähän ne teettävät, mutta saa siitäkin jonkinlaisen korvauksen.

Marko Aalto hoitaa itse myös tilan kirjanpidon.

– Tietokoneohjelmat ovat toimivia, ja onhan siinä hommaa myös sadepäiviksi, kun välillä istahtaa tietokoneen ääreen.

Maatalous keskittyy

Pro Agrian Matti Gustafsson sanoo, että sukupolvenvaihdosten – ja etenkin aloitustuen kannattavuuskriteereiden kiristyminen rokottaa eniten pienehköjä 25-35 hehtaarin kasvinviljelytiloja.

– Pienillä kasvinviljelytiloilla voi olla viimeinen mahdollisuus saada luopumistukea.

Tähän asti vielä 25 hehtaarin tilakin on voinut olla elinkelpoinen, mutta nyt kannattavuuden alaraja on nousemassa, mikä johtaa tilakoon kasvuun ja maatalouden keskittymiseen yhä enemmän.

Tilakoko kasvaa Matti Gustafssonin mukaan nimenomaan vuokramainen kautta, mikä on seurausta peltomaan kovasta hinnasta.

– Jos pellon hinta on 10000 euroa hehtaarilta, saa siitä kyllä todella huonon tuoton sijoitetulle pääomalle.

Aallon tilalla viljeltyä on omat ja vuokramaat yhteenlaskettuna 140 hehtaaria.

Matti Gustafssonin mukaan siemenviljely on esimerkki edelleen kannattavasta tuotantosuunnasta.

– Myös maitotaloutta voidaan pitää hyvänä, mutta sitä vastoin sikatalous on tätä nykyä suurissa vaikeuksissa lihan alhaisen hinnan ja kohonneiden rehu- ja muiden kustannusten takia.

Ei vielä emäntää

Marko Aalto viljelee tilaansa ja asuu 300 neliömetrin maalaistalossa Hauhontakana – ei yksin, mutta ilman emäntää.

– Poikamies vielä olen, hän nauraa ja kertoo, että talvella kolme iltaa viikossa kuluu jääkiekkotuomarin tehtävissä.

Marko Aalto viheltää pääasiassa A- ja B-junioreiden otteluita ja miesten 2. divisioonaa. Itse hän pelasi yhdeksän vuotta ensin Hauhon Sisussa ja sitten HPK:ssa.

Marko Aallon nuoremmista sisaruksista 15-vuotias pikkuveli asuu viikot kotitilalla ja käy Hauholla yläasteen viimeistä luokkaa. Kaksi muuta, sisar ja veli ovat muuttaneet jo pois kotoa.

Talon lisäsiivessä eli seinän takana asuu Väinö Aalto, 92, eli Aallon isäntiä on kolmessa polvessa. (HäSa)

Päivän lehti

23.1.2020