Kanta-Häme

Tilaajajohtajan liiketoiminta on lähellä virkatyötä

Tilaajajohtaja Markku Rimpelän yhtiö on laskuttanut kaupunkia yhteensä 80 000 eurolla vuosina 2011–2014. Laskut ovat liittyneet tutkimuskokonaisuuteen, jossa kaupunki oli mukana. Rimpelä ilmoitti esteellisyytensä ja yritystoimintansa kaupungille ennen laskutuksia.

 

Hämeenlinnan lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajayksikön tilaajajohtajan Markku Rimpelän yritys Finnish Education Group FEG oy on laskuttanut Hämeenlinnan kaupunkia yhteensä 80 000 euron edestä vuosina 2011–2014.

Hämeen Sanomat selvitti Rimpelän yritystoimintaa sen jälkeen, kun asiasta tuli toimitukseen useita vinkkejä keväällä. Vuodesta 2008 tilaajajohtajana toiminut Rimpelä on tehnyt yritystoiminnastaan sivutoimi-ilmoituksen vuonna 2011. Rimpelän mukaan hän ei ole koskaan laskuttanut kaupunkia sellaisesta työstä, jonka hoitaminen kuuluisi hänen virkatehtäviinsä.

FEG:n toiminta on kaupparekisterin mukaan käynnistynyt 23. maaliskuuta 2011. Rimpelä täydentää, että yhtiö toimi heinäkuusta 2010 alkaen aputoiminimenä Nordic Industries Development -yhtiön alla.

Rimpelä on FEG:n hallituksen puheenjohtaja ja käyttää erikoisasiantuntijan tehtävänimikettä. Kaupparekisterissä yhtiön toimialana on ”koulutusalan palveluiden ja tuotteiden vienti ja kehitystoiminta.”

Yhtiön liikevaihto on ollut 112 000–140 000 euroa vuodessa. Yhtiö on pääsääntöisesti tehnyt tulosta muutama tuhat euroa.

Rimpelän virkatehtävänä on toimia Hämeenlinnan elämänlaatulautakunnan sekä lasten ja nuorten lautakunnan esittelijänä, vastata oman toimialansa hankinnoista ja strategisista linjauksista. Hän on myös koulujen palveluverkon pääsuunnittelija ja kaupungin johtoryhmän jäsen.

Rimpelä kertoo, ettei ole käyttänyt työaikaansa yrityksensä hoitamiseen.

– Yrityksen tehtävien niin vaatiessa olen ollut virkavapaalla tai lomalla. Olen tehnyt tehtäviä iltaisin ja viikonloppuisin.

Esteellisyyden pohdinta johtui Sisäympäristö-tutkimusohjelmasta, johon kaupungin Linnan Tilapalvelut -liikelaitos päätti liittyä helmikuussa 2011. Mainitut laskut liittyivät suoraan tutkimusohjelmaan.

Linnan Tilapalveluiden toimitusjohtaja Raili Salminen teki virkamiespäätöksen 22. helmikuuta 2011 siitä, että kaupunki liittyisi ohjelmaan.

Sisäympäristö-tutkimuskokonaisuutta koordinoi useiden suurten kaupunkien, korkeakoulujen ja suomalaisyhtiöiden omistama RYM oy. Tutkimusohjelma tehtiin osallistujien omavastuuosuuksien ohella Tekesin rahoituksella.

Tilapalveluiden toimitusjohtajan tekemä päätös oli sitova, vaikka hanke oli kokonaisuudessaan vielä tuolloin suunnitteluvaiheessa. Päätöksen mukaan kaupunki sitoutui maksamaan vuosina 2011–2014 toteutettavasta hankkeesta 20 000 euroa vuodessa. Lopulta kaupunkia päätyi laskuttamaan FEG.

Salminen kertoi kuulleensa tutkimusohjelmasta Suomen yliopistokiinteistöt SYK oy:ltä. Hän piti osallistumista perusteltuna kaupungin tilojen käytön kehittämisen kannalta.

– Meillä on monta vuotta ollut tavoitteena, että tilamme olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä, Salminen sanoo.

Päätös meni rutiininomaisesti läpi Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunnassa 14. maaliskuuta 2011. Kokouspöytäkirjan mukaan johtokunta hyväksyi kaikki esitellyt 16 viranhaltijapäätöstä eikä käyttänyt niihin otto-oikeuttaan.

Salminen kertoo, ettei FEG:n osuus ollut tullut esillä liittymisvaiheessa, koska koko hanke oli vielä suunnitteilla. Hän lisää, että myöhemmin, kun FEG:n rooli vahvistui, Rimpelä kertoi yhteydestään yhtiöön.

RYM-yhtiön vetämä Sisäympäristö-tutkimusohjelma oli kokonaisuudessaan suuri. Nelivuotisen hankkeen budjetti oli RYM:n tutkimusjohtajan Anssi Salosen mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Tarkoituksena oli laajalla yritysyhteistyöllä kehittää tilojen käyttöä.

– Ideana oli, että tutkimuslaitoksia ja yrityksiä ja yhteisöjä saadaan entistä lähemmäksi toisiaan ja niiden yhteistyötä paremmaksi. Tavoitteena oli lisätä poikkialaisuutta ja myös yritysten keskinäistä yhteistyötä, Salonen kertoo.

Hämeenlinnassa Sisäympäristö-tutkimusohjelmaa toteutettiin kahdella tavalla, joista molemmissa FEG oli mukana.

Toinen osuus liittyi Seminaarin kouluun suunniteltujen oppimisympäristöjen tutkimiseen. Koulurakennuksen omistaa Suomen yliopistokiinteistöt SYK, joka tilasi tutkimuksen. Kaupunki on puolestaan SYK:n vuokralainen.

Seminaarin koulussa tehtävä tutkimus koski uutta ”monitilaopettajainhuonetta”, käytävien ja ulkotilojen käyttämistä oppimistiloina, ruokalan käyttämistä monitoimitilana sekä uudenlaista tutkivan oppimisen ympäristöä, niin sanottua TOY-luokkaa. 

Hämeenlinnan kaupungin rahoja ei tutkimukseen käytetty, koska tilat ovat SYK:n omistuksessa.

Rimpelän mukaan SYK alun alkaen pyysi FEG:iä koko tutkimusohjelmaan mukaan. RYM:n tutkimuksesta Suomen yliopistokiinteistöt oy:ssä vastannut dosentti Olli Niemi vahvistaa tämän ja kertoo, että Rimpelä oli SYK:n suuntaan avoin yhteydestään Hämeenlinnan kaupunkiin.

– Tämä on ollut meille tärkeä kysymys, koska kaupunki vuokraa meiltä tiloja. Rooleja ei ole sekoitettu, Niemi kertoo.

Niemi lähestyi aikanaan FEG:iä, koska yhtiön toimitusjohtajana toimiva Heikki Luminen oli oppimistilojen suunnitteluissa menestynyt arkkitehti. Niemen mukaan Luminen vastasi Seminaarin koulun tutkimuksesta.

Hämeenlinnan FEG:lle maksamat 80 000 euroa menivät Sisäympäristö-ohjelman alaiseen K-opego-nimiseen koulutus- ja tutkimuskokonaisuuteen, johon kuuluivat Hämeenlinnan lisäksi Kokkola ja Tampere. Kokonaisuus hankittiin Rimpelän mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta, ja sitä koordinoi FEG.

K-opego-kokonaisuudessa tutkittiin ja koulutettiin opetustilojen käyttöä opettajan käytännön työssä. Hämeenlinnassa siihen osallistui henkilökuntaa Nummen, Seminaarin ja Rengon kouluista, HYKistä ja Kutalantien varhaiskasvatuskeskuksesta.

Aluksi Rimpelä toimi Oppimisen tilat -tutkimuskokonaisuudesta vastaavana koordinaattorina kaupungin puolella. 

– Koin K-opego-hankkeen hyödylliseksi myös Hämeenlinnan kaupungille ja olin asiassa aktiivinen, Rimpelä kertoo.

Hän kuitenkin ilmoitti esteellisyytensä hankkeeseen siinä vaiheessa, kun FEG-yhtiön osuus vahvistui. Kaupunginlakimies Merja Korhonen teki syksyllä 2011 selvityksen siitä, pitäisikö Rimpelän sivutoimilupa evätä. Selvitys perustuu sekä kuntalakiin että viranhaltijalakiin. Lakien mukaan viranhaltija ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hän on vaikkapa yritysosakkuuden kautta osallisena.

Sivutoimi ei saa myöskään vaarantaa viranhaltijan tasapuolisuutta. Kaupunginlakimies arvioi tuolloin, että yhtiö ei vaikeuta Rimpelän työn hoitamista.

– Yhtiö ei harjoita kilpailevaa liiketoimintaa kaupungin kanssa, eikä yhtiön tai sen hallituksen puheenjohtajan toiminta vahingoita kaupunkia. Selvityksessä mainitulla hankkeella voidaan katsoa olevan merkittävää hyötyä kaupungille, todetaan kaupunginlakimiehen päätösperusteluissa.

Rimpelän sijaan kaupungin puolelta hankkeen koordinaattoriksi valittiin tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Tilapalveluiden toimitusjohtaja Salminen on pitänyt hankkeeseen osallistumista hyvänä varsinkin, kun kaupungissa on kouluverkkoa suunniteltu ja uudistettu viime aikoina.

– Nythän se iso hyöty alkaa näkyä. Lähtökohtaisesti tilojen yhteiskäyttö ja muunneltavuus on toteutunut, sanoo Salminen

Markku Rimpelä toivoo, että ihmiset tulisivat suoraan kysymään hänen yhteydestään FEG-yhtiöön.

– Useat ovat jo niin tehneet. Olen kertonut, miten asiat ovat. HäSa

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic