Paljon hyvääkin tapahtui viime vuonna Hämeenlinnassa. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo luettelivat mm. Asemanrannan etenemisen, yleiskaavan hyväksymisen, useat elinkeinohankkeet ja monia keskikaupungin kaavoitushankkeita. Jopa omakotitontit alkoivat käydä kaupaksi ja 37 myytiin.
Viime vuoden tilinpäätös painui kuitenkin miinukselle ja ilman kertaluontoisia eriä olisi painunut vielä enemmän. Tilikauden alijäämä on reilut 4 miljoonaa euroa ja taseen alijäämä kaksi miljoonaa.
Syitä on monia, väkiluku laski yli sadalla henkilöllä ja sitä myötä verotulot alittivat budjetin 2,6 miljoonalla eurolla.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) tosin muistutti, että Hämeenlinna on yksi harvoja kuntia, joka on saanut muuttovoittoa muista kunnista. Miinukselle väkiluvun vetää kuolleiden ja syntyneiden epäsuhta.
Monilla kehityshankkeilla pyritään kääntämään tämä suunta. Se tarkoittaa erilaisia yhteistyökuvioita kuntien ja oppilaitosten kesken. Kaupungille on myös rakennettu uudenlaista organisaatiota nyt vuoden verran.
Erityinen huolenaihe ovat lastensuojelun menot, jotka ovat kasvaneet 10 vuodessa lähes 90 prosenttia.
– Pienenevän lapsijoukkomme hyvinvointi aiheuttaa suurta huolta. Tämä on kaikkien huoli. Perheiden tilanteisiin pitää päästä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisin, Rautio pohti.
Lastensuojelun menot ylittivät viime vuonna alkuperäisen budjetin 4,3 miljoonalla ja kasvoivat edellisvuodesta 3,1 miljoonalla. Lapsia ja nuoria on jouduttu sijoittamaan kotien ulkopuolelle ostopalveluihin.
Jälleen kerran etsitään keinoja, joilla perheiden ongelmiin päästäisiin pureutumaan riittävän ajoissa.
Viime vuonna saatiin aikaan myös palveluverkkopäätös. Koulutuskeskus Tavastia oli ehtinyt jo aloittaa lukion suunnittelun edellisen palveluverkkopäätöksen pohjalta ja sille korvattiin budjettiin ennakoimattomia suunnittelukustannuksia vajaat puoli miljoonaa.
Hämeenlinna investoi viime vuonna maltillisesti, noin 21 miljoonalla eurolla. Siitä vajaat 12 miljoonaa meni kunnallistekniikkaan. Odotettavissa on kuitenkin iso investointisuma, kun kouluja ja päiväkoteja pannaan kuntoon.
Sijoitustoiminnasta tuli takkiin lähes neljä miljoonaa euroa. Erityisen musta oli joulukuu, jolloin sijoitusten arvo laski lähes kahdella miljoonalla.
Vuoden lopussa sijoituspotin markkina-arvo oli reilut 101 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta markkinat ovat jälleen elpyneet niin, että tappiot on kuitattu tähän mennessä.
– Mutta markkinoista ei koskaan tiedä, talousjohtaja Jussi Oksa muistuttaa.
Hämeenlinnan sijoitusomaisuuden pohjana on Hämeenlinnan Energian myynnistä saadut tuotot, joista muodostettiin Hämeenlinna-rahasto. Vuosien varrella sen tuottoja on nostettu lähes 50 miljoonalla investointimenojen katteeksi ja kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Kaupungin velkamäärä kasvoi viime vuonna reilulla 15 miljoonalla eurolla. Velkaa on asukasta kohti noin 3 500. Kaupunkien keskiarvo on 3 000 euron vaiheilla.
Konsernitilinpäätös jää reilusti alijäämäiseksi, peräti 34 miljoonaa euroa. Syynä ovat sairaanhoitopiirin vanhoista rakennuksista tekemä 60 miljoonan euron alaskirjaus, josta Hämeenlinnan osuudeksi tuli 30 miljoonaa. HÄSA
| HÄMEENLINNAN TILINPÄÄTÖS 2018 | ||
| TULOSLASKELMA | ||
| (miljoonaa euroa) | 2018 | 2017 |
| Toimintakate | –356,50 | –349,57 |
| Verotulot | 281,23 | 281,07 |
| Valtionosuudet | 91,26 | 90,78 |
| Vuosikate | 13,71 | 23,43 |
| Poistot | –25,57 | –18,11 |
| Tilikauden tulos | –11,86 | 5,32 |
| Tilikauden yli-/alijäämä | –4,17 | 5,51 |
| TUNNUSLUVUT JA TASE | ||
| Toimintakatteen kasvu (%) ed. vuosi | 2,00 | 1,40 |
| Vuosikate (%) poistoista | 54 | 129 |
| Vuosikate (e/asukas) | 203 | 346 |
| Nettoinvestoinnit | 20,81 | 18,46 |
| Lainamäärä | 237,87 | 222,26 |
| Lainat (e/asukas) | 3 522 | 3 285 |
| Taseen yli-/alijäämä | –2,23 | 0,68 |
| KONSERNI | ||
| Konsernin yli-/alijäämä | –34,70 | 2,58 |
| Konsernitaseen yli-/alijäämä | –26,67 | 8,01 |
| Konsernilainakanta | 432,52 | 426,28 |
| Konsernilainat (e/asukas) | 6 405 | 6 300 |
| Veroprosentti 2018 | 20,75 | |
| Asukasluku 31.12.2018 | 67 532 | |
| Asukasluvun muutos edellisestä vuodesta | -130 | |
Kommentti: Sama vanha tarina
Jos on sotea tehty vuosikymmeniä, niin on myös lastensuojelun palvelujen aikaisesta saatavuudesta puhuttu vuosia.
Nyt tilanne on jälleen vähintäänkin hankala, kun kodin ulkopuolelle joudutaan sijoittamaan vaikeasti oireilevia teinejä. Tämä ei ole vain hämeenlinnalainen ilmiö, vaan ongelma on valtakunnallinen.
Kunnallisia palveluja ei juuri ole eli on ostettava markkinoilta siihen hintaan, minkä palveluntuottaja laskuttaa.
Nyt vanhemmuuden ongelmien kanssa kamppailevat 1990-luvun nuoret, joiden perheisiin silloin lama iski kovin kourin. Eli nyt lastensuojelussa korjataan 1990-luvun isojen leikkausten hedelmää.
Niistä asti on puhuttu aikaisesta puuttumisesta ja moniammatillisista työtiimeistä, mutta kovin paljon tuloksia ei ole syntynyt.
Tänä vuonna lastensuojeluun on jälleen budjetoitu vähemmän kuin viime vuonna rahaa meni.
Tällä tavalla suuntaan ei saada ikinä käännetyksi, koska kaikki varat menevät korjaaviin toimiin, eikä ennakoiviin jää mitään.