Kanta-Häme

Tippaaminen on harvinaista, mutta potti jaetaan tasan – "Kaikki saavat, tiskari, tarjoilija tai kokki"

Hämeenlinnalaisissa ravintoloissa tippejä maksavat eniten ulkomaalaiset asiakkaat.
Tarjoilija Pauliina Turunen kertoo, että kellariravintola Hällässä tippaamisen yleisyys vaihtelee paljonkin. Yleensä tippiä antaa kuitenkin joku vähintään kerran päivässä. Kuva: Markus Puolakanaho
Tarjoilija Pauliina Turunen kertoo, että kellariravintola Hällässä tippaamisen yleisyys vaihtelee paljonkin. Yleensä tippiä antaa kuitenkin joku vähintään kerran päivässä. Kuva: Markus Puolakanaho

– Suomessa annetaan yhä harvoin tippiä eli palvelurahaa, matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

Suomessa tipattiin enemmän vielä 1980-luvulla, jolloin tarjoilijoilla ei ollut kiinteää palkkaa. Prosenttipalkkauksen poistuessa kotimaan tippikulttuuri kuihtui. Suomessa annetaan juomarahaa, jos palvelu on poikkeuksellisen hyvää.

 

Hämeenlinnalaisissa ravintoloissa tippaaminen ei ole myöskään kovin yleistä.

Tarjoilija Pauliina Turunen kellariravintola Hällästä kertoo, että heillä tippaaminen on käytössä kortilla tai käteisellä.

Juomaraha lasketaan asiakkaan kanssa summaan. Asiakkaan pitää siis tehdä aloite.

Palvelumaksut päätyvät ravintolassa yhteiseen pottiin, joka jaetaan koko keittiöhenkilökunnan kesken.

– Vähintään kerran päivässä joku antaa tippiä, Turunen kertoo.

 

Ravintola Popinon yrittäjä ja myös tarjoilijana työskentelevä Tiina Klemelä kertoo, että myös Popinossa tippi jaetaan yhteen kassaan, joka jaetaan koko keittiöhenkilökunnalle.

– Kaikki saavat tasapuolisesti, oli se sitten tiskari, tarjoilija tai kokki, koska kaikki tekevät asiakkaan eteen työn, Klemelä kertoo.

Henkilökuntaa ravintolassa on noin 20. Klemelän mukaan tippiä ei kassaan tule vuoden aikana paljoa.

Kortilla tippiä ei voi Popinossa antaa. Enemmän ravintolassa maksetaan kortilla.

Käteisellä maksu lisääntyy Klemelän mukaan kesällä. Syömään saattaa tulla lomailijoita, joilla on tietty määrä käteistä mukana.

Kortilla tippaamista ovat kysyneet ravintolassa lähinnä ulkomaalaiset asiakkaat.

– Ihmisillä ei ole edes kolikoita tänä päivänä, Klemelä sanoo.

 

Fifth Avenue -ravintolassa onnistuu tippaaminen sekä käteisellä että kortilla. Hällän tapaan asiakas tekee aloitteen juomarahan antamisesta.

– Jos summa on vaikka 72,30, asiakas voi sanoa että maksaa 75 euroa, ravintolapäällikkö Eveliina Lehtimäki kertoo.

Tipit menevät yhteiseen pottiin myös Fifth Avenuessa.

Tippaamisen yleisyys vaihtelee ravintolassa paljon. Lähinnä kansainväliset asiakkaat antavat palvelurahaa.

– Meillä käy ulkomaisia asiakkaita lähes joka päivä. Esimerkiksi saksalaiset eivät yleensä anna tippiä, mutta amerikkalaiset ja englantilaiset tippaavat, hän sanoo.

Ulkomaalaisista kävijöistä suuri osa on Lehtimäen mukaan bisnesasiakkaita, jotka maksavat kortilla.

 

Tippaaminen maksupäätteen kautta on MaRan Timo Lapin mukaan lisääntynyt. Ihmisillä ei ole nykyään paljoa käteistä mukana.

Yleistyneitä ovat myös maksupäätteet, jotka kysyvät ennen varsinaisen maksun suorittamista, haluaako asiakas antaa tippiä.

– Jotkut ovat kokeneet sen painostavaksi, mutta kyse on vain teknisestä tavasta toteuttaa tippaaminen. Se on täysin vapaaehtoista, Lappi kertoo. HäSa

Tippaaminen Suomessa

Perustuu vapaaehtoisuuteen.

Tarjoilijoiden palkkaus perustuu Suomessa työehtosopimukseen, jossa on sovittu kiinteästä palkasta.

On Suomessa yhä melko harvinaista.

Maksupäätteen avulla tippaaminen on yleistynyt Suomessa.

Tippaaminen oli Suomessa yleistä 1980-luvulla, kun tarjoilijoilla ei ollut vielä kiinteää palkkaa.

Yhdysvalloissa taas tarjoilijoiden vähimmäistuntipalkka on vain kaksi euroa, jolloin tarjoilijat ovat riippuvaisia tipeistä.

Käteisellä maksu vähenee Suomessa koko ajan.

Päivän lehti

28.2.2020