Kanta-Häme Hämeenlinna

Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin”

Keskustan Timo Kauniston mukaan Kanta-Hämeen edunvalvonta kaipaa kokeneita osaajia.
Hämeenlinnaan vuosien myötä juurtunut keskustaehdokas Timo Kaunisto toimii yhä maaseutuyrittäjänä kotitilallaan Alastarolla. Hänestä Kanta-Hämeen maaseutuvaltaisuus on pikemminkin vahvuus kuin ongelma. Kaunisto luonnehtii itseään alkiolaiseksi arvoliberaaliksi, jonka poliittinen vakaumus nousee sivistyksen ja keskustelukulttuurin arvostamisesta. Kuva: Pekka Rautiainen

– Kaikki ei ole politiikassa aina kivaa eikä pelkkää myötätuulta. Joskus on sanottava vähän rumastikin, ja omienkin kanssa pitää pystyä olemaan tarvittaessa eri mieltä, linjaa eduskuntaan yrittävä Timo Kaunisto (kesk.).

Hämeenlinnalaista Kaunistoa, 56, pidetään viherkepulaisena arvoliberaalina, jonka linjaukset ovat toisinaan ärsyttäneet vanhan liiton keskustajääriä.
– Kanta-Hämeellä on nyt puuristin tienaamisen paikka. Jos edunvalvonta epäonnistuu, Kanta-Häme voi lakata olemasta. Tarvitsemme lisää edunvalvontavoimaa ja kokeneita osaajia viemään maakunnan asioita eteenpäin.

Hämeenlinnalaista Kaunistoa, 56, pidetään viherkepulaisena arvoliberaalina, jonka linjaukset ovat toisinaan ärsyttäneet vanhan liiton keskustajääriä.

Kauniston väitöskirjakin käsittelee keskustapuolueen ympäristöpolitiikkaa. Jos paraikaa tarkistettavana oleva väikkäri menee läpi, hän painaa tohtorinhatun päähänsä jo ennen kevättä.

– Keskustassa vihreistä on tehty suotta vihollinen. Vihreät koetaan luonnonsuojelujärjestöksi, joka uhkaa maaseudun metsiä ja peltoja.

 

Kesällä 2010 puolueensa eturiviin kuulunut Kaunisto hämmensi keskustaväkeä yksityiselämänsä yllätyskäänteellä. Tuolloin saatiin tietää, että keskustan tuore varapuheenjohtaja eli parisuhteessa vihreiden hämeenlinnalaisen kansanedustajan Kirsi Ojansuun kanssa.

Kaunisto näkee, että avioero ja uusi liitto myös pudottivat hänet eduskunnasta vuonna 2011. Hän kärsi Varsinais-Suomessa kirvelevän 11 äänen tappion uudelle tulokkaalle, nykyiselle peruspalveluministerille Annika Saarikolle.

– Silloisella asuinseudullani Laitilassa vaikutti vahva herätysliike, jonka moraalikäsitykset heijastuvat tällaisiin asioihin, hän kertoo.

– Ottihan se niin sanotusti luonnon päälle, varsinkin kun moni sanoi jälkeenpäin jättäneensä äänestämättä minua, koska oli pitänyt läpimenoani varmana. Mutta vaikka ura meni, elämä tuli takaisin. Putoamisen myötä pystyin esimerkiksi opiskelemaan.

 

Keskustan valtavirrasta poikkeava poliitikkoprofiili ja näytöt itsenäisestä ajattelusta voivat kääntyä Kauniston eduksi tilanteessa, jossa gallupit enteilevät keskustan luisua ja puolueen äänestäjäkunnan passivoitumista.

Hän arvioi, etteivät äänestäjät ole enää lukkiutuneet yhden ja saman puolueen kannattajiksi, mikä puolestaan lisää ehdokkaiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja erojen merkitystä.

Viime eduskuntavaaleissa Kaunisto sai 2 736 ääntä ja sijoittui ensimmäiselle varasijalle. Nyt hänet ja hänen tyylinsä kuitenkin tunnetaan aiempaa paremmin myös Kanta-Hämeessä, ja kun eduskunnan jättävä Sirkka-Liisa Anttila on ulkona kisasta, Kaunistolla pitäisi olla hyvät mahdollisuudet keskustalistan kakkospaikalle.

Keskustan kannatusta ajatellen pääministeri Juha Sipilän olisi Kauniston mielestä kannattanut kunnioittaa puoluejohtajana enemmän perikeskustalaista ideologiaa ja huomioida perinteiset keskustalaiset jollain tavoin myös ministerivalinnoissa.

– Keskustalainen kulttuuri on erilainen kuin yrityskulttuuri.

 

Kaunisto nostaa tämänkertaisen eduskuntavaaliehdokkuutensa ratkaisevimmaksi perusteeksi populismin nousun.

Haluan omalta osaltani haastaa populistisen yksinkertaistamisen ja siihen kuuluvan asiantuntijatiedon väheksymisen.
– Se huolestuttaa minua erittäin paljon. Minusta populistit pääsevät tällä hetkellä aivan liian helpolla. Haluan omalta osaltani haastaa populistisen yksinkertaistamisen ja siihen kuuluvan asiantuntijatiedon väheksymisen.

Hän perää poliitikoilta kylmä- ja kovapäisyyttä isojen ja yleensä monimutkaisten asioiden äärellä.

– Populismia on muuallakin ja muissakin puolueissa kuin varsinaisissa populistiliikkeissä, Kaunisto tarkentaa.

– Kaiken kaikkiaan katson, että minulla on sellaista osaamista ja kokemusta, jota nyt tarvitaan.

 

Ennen vuoden 1994 EU-kansanäänestystä Kaunisto toimi Ei EU:lle -kampanjan toiminnanjohtajana. Tuolloin EU-kriitikki liittyi erityisesti Maastrichtin sopimukseen, jonka linjausten kriitikot näkivät uhkaavan kansallista itsenäisyyttä.

Ennen vuoden 1994 EU-kansanäänestystä Kaunisto toimi Ei EU:lle -kampanjan toiminnanjohtajana.
– Tänä päivänä en enää ole “ei EU:lle” -miehiä. En siis kannata Suomen EU-eroa enkä tule osallistumaan mihinkään tähän liittyviin populistisiin liikkeisiin, hän toteaa.

– En myöskään usko, että EU hajoaisi, vaikka Saksan ja Ranskan välinen akseli onkin huolestuttavasti heikentynyt. EU on kuitenkin sitkeä ja onnistunut tähänkin mennessä korjaamaan ongelmiaan.

Hänestä EU:n suurin uhka ei ole brexit vaan populismi ja “sisäinen rapautuminen”.

Kaunisto on vastustanut ponnekkaasti myös ydinvoimaa. Tämä kanta ei ole muuttunut.

– Joistain nuoruuden ihanteista täytyy sentään pitää kiinni, hän lohkaisee.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet lisätä edelleen tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa, myös talokohtaisesti tuotettua energiaa. HäSa

Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:

Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)
Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)
Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)
Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)
Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)
Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)
Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)
Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)
Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)
Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)
Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)