Kanta-Häme

Toimimaton ojitus kiusaa myös kuivina kesinä

Vetiset pellot ovat tulleet viime vuosina tutuiksi. Syitä on kaksi: suuri osa pelloista on uusintaojituksen tarpeessa ja sadanta on lisääntynyt.

Sateisuuden ennakoidaan edelleen kasvavan ilmastonmuutoksen myötä. Uutta on sekin, että rankkasateita ja tulvia voi tulla mihin vuodenaikaan tahansa.

Tammelalainen Heikki Niittylä muistuttaa, että peltojen vesitalouden hallinta on oleellista viljelyn onnistumisen kannalta.

– Viljelypanokset voivat mennä täysin hukkaan, jos vesitalous ei ole kunnossa.

Maatalouden kurimus siirtää kuitenkin tärkeitäkin investointeja.

– Yhtälö on kieltämättä hankala. Tuottajaa lyödään samaan aikaan kahdella kädellä. Tuottajahinnat ovat matalalla mutta toisaalta tuottavuus jää heikoksi, jos pelloista ei huolehdi, Niittylä pyörittelee.

Omien peltojensa ojitukset Niittylä on pyrkinyt hoitamaan siten, ettei hoitorästejä pääsisi enemmälti syntymään.

Niittylä kertoo, että vanhan salaojituksen kunnostamisen yhteydessä pestään vanhat putket ja pyritään tekemään tuplasalaojitus.

– Varsinkin täällä Pohjois-Tammelassa tulee seurata salaojien kuntoa. Maasta irtoaa ruostetta ja ruoste tukkii putkia, Niittylä kertoo.

Yhtä tärkeää on pitää valtaojat auki, jotta vesi pääsee virtaamaan poispäin pelloista. Jos valtaojista ei huolehdi, salaojat eivät toimi kunnolla ja vesi jää lillumaan peltoalueelle.

Yksinkertainen konsti ojitustarpeen selvittämiseen onkin seurata, ilmestyykö pelloille sateiden jälkeen lätäköitä.

Arvaamattoman sadannan vuoksi Niittylä on turvautunut myös täysin uudenlaisiin ratkaisuihin.

– Rakensimme kahdelle peltolohkolle pumppaamot. Niiden avulla saamme vedenpinnan jopa metrin alaspäin, kun vesi pysyy laskuojissa matalalla. Pellot eivät vety edes silloin, kun tulee isompia sateita, Niittylä kehuu.

Niittylä muistuttaa, että toimimaton ojitus kostautuu myös kuivina kesinä. Tasapainossa oleva vesitalous pitää maan rakenteen kunnossa ja edistää kasvua niin kuivina kuin märkinä kausina.

Niittylä ottaa kantaa myös Pyhäjärven vedenpinnan tasoon ja muistuttaa, että vedenkorkeuden nosto vaikuttaa pitkälle alajuoksulle saakka.

– Kesämökin omistajana ymmärrän toisaalta myös mökkiläisiä. Juoksutusta voisi kuitenkin ennakoida paremmin. Iso sade nostaa vedenpintaa viiveellä. HäSa

Päivän lehti

27.1.2020