Kun Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Pertti Puusaari teki työhuoneessaan vähän aikaa sitten suursiivousta, hävitti hän omaksi yllätyksekseenkin melkein kaiken paperin.
– Tuli sellainen olo, että en tarvitse enää A-nelosia. Nykyinen tietotekniikka on jo niin kehittynyttä, että se saa riittää. Minulle riittää ainoastaan kaikkein virallisimpien dokumenttien tulostaminen, Puusaari sanoo.
Paperittomasta toimistosta on puhuttu yli 40 vuotta. 1975 Businessweek kirjoitti artikkelin, jossa ennustettiin toimistojen siirtyvän kokonaan digitaalisiksi 90-luvun lopussa.
Lehden ennustuksesta on kulunut yli 40 vuotta ja paperin käyttö on vähentynyt, mutta ei loppunut. Täysin paperitonta toimistoa saadaan odottaa vielä vuosia.
– Olen huomannut, että kaikki työntekijät ovat vähentäneet paperin käyttöä, vaikka meillä ei asiasta olekaan sen kummemmin puhuttu. Nykyisin puhutaan niin paljon ilmastonmuutoksesta, että itse kukin korjaa kulutustottumuksiaan huomaamattaan. Puusaari huomauttaa.
Hämeen Ammattikorkeakoulu on juuri liittynyt kansainväliseen korkeakoulujen järjestöön Green Metriciin pienentääkseen hiilijalanjälkeään.
Vielä ei vaikutuksia ole nähtävissä, mutta esimerkiksi WWF:n GreenOffice-verkostossa mukana olevat 144 yritystä ja niiden yli 58 000 työntekijää ovat pienentäneet viime vuonna kasvihuonepäästöjään huikeat 10 275 tonnia. Määrä vastaa yhden henkilön päivittäistä edestakaista lentomatkaa Helsingistä Pariisiin 25 vuoden ajan.
Greenofficen konseptipäällikkö Anniina Virta-Toikka ei usko, että täysin paperittomaan toimistoon päästään kuitenkaan kovin nopeasti.
– Paperia käytetään esimerkiksi lainvelvoitteen täyttämiseksi muun muassa pankki- ja vakuutussektorilla tai asiakirjahallinnossa, kun digitalisoituminen on vielä kesken. Kaikkia julkaisuja ei vielä olla valmiita siirtämään digitaalisiksi, Virta-Toikka sanoo.
Vararehtori Janne Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta huomauttaa, että paperinkulutus on vain jäävuoren huippu, kun puhutaan kestävästä kehityksestä. Visamäessä paperinkäyttö on joka tapauksessa romahtanut viime vuosina.
Indonesiassa syntynyt Green Metric haastaa ammattikorkeakoulun pitämään ilmastotekojaan tiukasti silmällä. Kansainvälisessä rankinglistassa oli muun muassa viime vuonna yli 600 koulua mukana.
– Järjestelmä sparraa osallistujansa esimerkiksi sähkön- ja vedenkäytössä sekä vaikkapa jätehuollossa. Koululla on ollut muutama kuukausi aikaa täyttää lomakkeet, joissa kysytään todella tarkasti esimerkiksi koulun sähkönkulutuksesta, lämmityksestä ja vaikkapa liikkumisesta. Meillä oli kesällä kaksi opiskelijaa täyttämässä hakemusta. Työtä siinä on valtavasti, Salminen kertoo.
Salminen korostaa, että ammattikorkeakoululla on poikkeuksellisen pitkät perinteet kestävässä kehityksessä, jota voi opiskellakin Forssassa.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeissa on tehty jo vuosia töitä, että sen toimistot olisivat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Paperittomuus on jo pitkällä palvelukeskuksen toimistoissa Hämeenlinnassa, Helsingissä, Mikkelissä ja Porissa sekä päätoimipaikassa Joensuussa.
Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Palkeiden hankinta-asiantuntija Eeva Puotila sanoo, että Palkeiden paperinkulutusta on seurattu ostojen kautta vuodesta 2013 alkaen. Avainasemassa toiminnan kehittämisessä on ollut digitaalisuus.
Vuonna 2013 Palkeet osti valtakunnallisesti yli neljä miljoonaa arkkia paperia ja vuonna 2018 enää 255 000 arkkia. Viidessä vuodessa Palkeiden paperinkulutus on vähentynyt 94 prosenttia.
– Meillä on ollut jo vuosia päämääränä sähköisyys. Toki paljon muutakin on tehty. Olemme ottaneet käyttöön pin-koodi-tulostuksen, jonka oletuksena on kaksipuolinen ja mustavalkotulostus sekä tulostimien sijoitus kauemmaksi työpisteistä, Puotila kertoo.
Puotila sanoo etätöiden ja liikkuvan työn opettaneen tehokkaasti työntekijöille, millaista on työskennellä paperittomasti. Mitä vähemmän toimistossa on paperia, sitä parempi on työpaikan sisäilma ja sitä vähemmän on pölyä.
– Olemme myös järjestäneet infoja joiden aikana olemme opettaneet sähköisten työkalujen tehokkaampaa käyttöä ja kertoneet esimerkiksi siitä, miten tehdään sähköisiä muistiinpanoja, Puotila huomauttaa. HäSa
Ei enää tuhlareita
Maailmassa kulutetaan paperia miljoona tonnia joka päivä.
Suomalainen kulutti pitkään 250 kiloa paperia vuodessa. Kulutus on laskenut vuodesta 2016 nopeasti 160 kiloon.
Suomessa on suljettu useita paperitehtaita, kun kulutus laski.
Koko maailmassa paperinkulutus on 57 kiloa.
Euroopan paperinkulutus on 129 kiloa.
74prosenttia Suomessa kulutettavasta paperista kierrätetään.
Paperinkeräykseen saa laittaa lehdet, mainosposti, kirjekuoret ja pehmeäkantiset kirjat sekä kopiopaperit ja tulosteet.
Keräykseen voi laittaa myös kovakantiset kirjat kannet poistettuina.
Kartonkitölkit, kotelot ja kääreet kelpaavat keräyskartonkilaatikkoon. Joululahjapaperit kääreineen lajitellaan kuitenkin jätteeksi tai energiakäyttöön.
Keräyspaperi käytetään paperiteollisuuden raaka-aineena. Paperi voidaan käyttää uudestaan noin kolme kertaa.
Keräyspaperista valmistetaan muun muassa sanomalehtipaperia ja pehmopaperituotteita.
