Kanta-Häme Hämeenlinna

Toimituksen taksivihko paljastaa, missä Hämeen Sanomien toimittajat kävivät 1980-luvulla taksilla – Yksi kirjaus jää mysteeriksi

Arkinenkin dokumentti voi olla vuosien päästä kiinnostava löytö. Hämeen Sanomien toimituksen edelleen käytössä oleva taksivihko on hauska muisto ajalta, jolloin taksi tilattiin lankapuhelimella ja maksettiin paperisella taksisetelillä.
Hämeen Sanomien toimituksen taksivihkon merkintöjen taustalla on tuhansia tarinoita, jotka on kerrottu vuosien aikana lehden sivuilla. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeen Sanomien toimituksen taksivihkon merkintöjen taustalla on tuhansia tarinoita, jotka on kerrottu vuosien aikana lehden sivuilla. Nämä keikat ovat vuodelta 1985. Kuva: Pekka Rautiainen

Sinikantinen, A4-kokoinen ruutuvihko on täynnä käsin kirjoitettuja numerokoodeja, päivämääriä ja nimikirjoituksia.

Kyseessä on Hämeen Sanomien toimituksen vihko, johon toimittajat kirjaavat, milloin ovat käyttäneet työasioissaan taksia.

Vihko on käytössä kulunut, ja osa sivuistakin on repeytynyt jo irti. Vaikka siihen on tullut itsekin raapustettua vuosien varrella kymmeniä taksimatkoja, en ole tullut koskaan vilkaisseeksi ensimmäisiä sivuja.

Ennen kuin nyt.

Verokohu poiki ensimmäisen keikan

Etusivulle on kirjoitettu siistillä ja selkeällä käsialalla: Taksisetelit.

Jo nimi viittaa siihen, että nyt mennään eilistä kauemmaksi historiassa, pitkälle edelliselle vuosisadalle.

Ensimmäinen merkintä taksivihkoon on huhtikuulta 1983. Toimittaja Markku Peltonen on käynyt 14.4.1983 juttukeikalla, joka on merkitty vihkoon nimellä ”Raatikaisen verohaastattelu”.

Merkinnällä viitataan kansanedustaja Kaisa Raatikaisen (sd.) noihin aikoihin aiheuttamaan kohuun, joka syntyi, kun Raatikainen kehotti Suomen kansaa rakastamaan veroja.

Ensimmäiseltä sivulta löytyy muitakin tuttuja nimiä. Pian Peltosen jälkeen taksiseteliä ovat käyttäneet toimittajat Jukka Viitaniemi, Kirsi Turkki ja Arno Juutilainen.

– Muistan tuon keikan toukokuun viimeiseltä päivältä! Kävin haastattelemassa Lyseon kevätjuhlassa 50 vuotta aiemmin ylioppilaiksi kirjoittaneita riemuylioppilaita, Juutilainen kertoo vihkoa tutkiessaan.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Vuonna 1989 taksisetelit olivat ahkerassa käytössä. Niiden turvin toimittajat kävivät raportoimassa niin kolaripaikalta, tiedotustilaisuuksista kuin juhlistakin. Kuva: Pekka Rautiainen
Vuonna 1989 taksisetelit olivat ahkerassa käytössä Hämeen Sanomissa. Niiden turvin toimittajat kuten Pirjo Vidberg, Tuula Heinänen, Jorma Virtanen, Saila Pohjola, Päivi Ojala ja Jukka Viitaniemi kävivät raportoimassa niin kolaripaikalta, tiedotustilaisuuksista kuin juhlistakin. Kuva: Pekka Rautiainen

Mystinen kirjaus lokakuulta 1985

Nyttemmin jo eläköitynyt Jorma Virtanen tuli töihin Hämeen Sanomiin syksyllä 1983.

Vihkon mukaan hän on käynyt saman vuoden joulukuussa taksilla Aulangolla joulujuhlassa. Lokakuulta 1985 löytyy puolestaan nykypäivän näkökulmasta erikoiselta vaikuttava toimitussihteerin kirjaus ”neekerin tapaaminen Lyseolla”.

Virtanen kuittaa kirjauksen aikansa sanomalehtimieshuumorina. Hän ei enää muista, mistä juuri tuossa keikassa oli kyse, vaikka tapasikin toimittajauransa aikana monia Hämeenlinnassa vierailleita afrikkalaisia merkkihenkilöitä aina Burkina Fason presidentistä ja Namibian vapautusliikkeen Swapon edustajista lähtien.

Aikoinaan kaupungissa toimi myös lehtimiesyhdistys nimeltään Hämeenlinnan Neekerit ry. Toimittajia kutsuttiin aikoinaan lehtineekereiksi, sillä ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat usein painomusteessa. Yhdistys lakkautettiin vuosia sitten ja poistettiin lopulta yhdistysrekisteristä vuonna 2016.

Lue myös: Viranomainen lakkauttaa Hämeenlinnan Pallokerhonkin (HäSa 12.8.2016)

1980-luvulla taksi tuli nopeasti

Virtanen kertoo mielellään, kuinka taksiseteleitä tuohon aikaan käytettiin.

– Kaksiosaisia taksiseteleitä, jotka olivat kooltaan tavallisia rahaseteleitä hivenen pienempiä, annettiin kaksi: toinen menoon jutuntekoon ja toinen paluuseen toimitukseen. Matkan jälkeen taksari kirjoitti seteliin ajetun matkan alku- ja päätepisteen sekä kilometrit ja antoi matkustajalle setelin toisen osan, jonka muistaakseni annoin toimituksen sihteerille, Virtanen muistelee.

Hän kertoo käyttäneensä taksiseteleitä yleensä käydessään jutunteossa kaupungin keskustassa.

– Oli usein kiireisiä päiviä, jolloin Hämeen Sanomien omat autot eivät riittäneet kaikille toimittajille. Taksit tulivat toimituksen pääovelle yleensä nopeasti, mutta oli sellaisiakin päiviä, että taksia sai odottaa pidempään.

Koska 1980-luvulla ei ollut vielä matkapuhelimia, Virtanen pyysi yleensä haastattelupaikan isäntiä soittamaan itselleen paluukyydin.

– En muista, että olisin kertaakaan tilannut taksia puhelinkopista.

Taksiseteli haettiin toimitussihteeriltä, joka kirjasi matkan tarkoituksen ja päivämäärän vihkoon. Sen jälkeen asia vielä vahvistettiin sekä setelin käyttäjän että toimitussihteerin allekirjoituksin. Kuva: Pekka Rautiainen
Takseja ei käytetty Hämeen Sanomissa 1980-luvulla huolettomasti. Taksiseteli haettiin toimitussihteeriltä, joka kirjasi matkan tarkoituksen ja päivämäärän vihkoon. Sen jälkeen asia vielä vahvistettiin sekä setelin käyttäjän että toimitussihteerin allekirjoituksin. Kuva: Pekka Rautiainen

Korona vähensi kyytien tarvetta

Nykyisin Hämeen Sanomissa käytetään työhön liittyviin taksimatkoihin muovisia kertakortteja. Ne oikeuttavat yhteen matkaan, ja taksinkuljettaja halkaisee kortin matkan päätteeksi.

Tänä vuonna matkoja on sinisen vihkon mukaan kertynyt menneitä vuosia vähemmän. Koronapandemia vähensi juttukeikkoja selvästi, kun tapahtumat loppuivat keväällä kokonaan eikä tiedotustilaisuuksiakaan juuri pidetty.

Nyt syksyllä taksikorteille odotetaan jälleen vilkkaampaa käyttöä, sillä toimitus varautuu koronan toiseen aaltoon siten, että toimittajat ja kuvaajat kulkevat juttukeikoille eri autoilla.

Vilkkaina päivinä talon autojen lisäksi käytössä ovat myös taksit sekä toimittajien omat kulkuneuvot.

Kerro meille työpaikkasi aarteista

Onko sinun työpaikallasi edelleen käytössä historiasta kumpuavia vihkoja tai muita vanhoja dokumentteja? Millaisia?

Tai onko teillä käytäntöjä, joiden perimmäistä tarkoitusta kukaan ei meinaa enää muistaa, mutta noudatatte niitä silti?

Kerro niistä meille! Koostamme tarinoista jutun.

Lähetä viestiä Ajastin-toimituksen sähköpostiin ajastin@hameensanomat.fi. HäSa

Taksiseteleistä muovikortteihin

Yritykset alkoivat suosia taksiseteleitä 1980-luvun alkupuolella. Taksi Helsingin historian mukaan niiden käyttöönotto laajeni erityisesti vuonna 1983, jolloin Hämeen Sanomien taksivihkokin on perustettu.

Keväällä 1995 Suomen taksiliitto toi markkinoille ensimmäiset muoviset taksikortit, jotka korvasivat pikkuhiljaa yritysten taksisetelit.

Taksikortteja oli ja on edelleen kahta eri tyyppiä: jatkuvakäyttöisiä ja kertakortteja. Kummassakin on magneettiviiva, jonka maksupääte lukee.

Keväällä 1995 maksupääte oli Helsingin Sanomien mukaan arviolta vain joka neljännessä taksissa. Muissa käytettiin vielä leimauslaitetta eli niin sanottua mankelia, joka otti kortista paperikopion.

Uudet kortit otettiin yrityksissä hanakasti käyttöön, sillä ne toivat mukanaan säästöjä, kun pankkien taksiseteleistä perimät käsittelykulut jäivät pois.

Lopullisesti paperiset taksisetelit poistuivat käytöstä vuoden 1998 lopussa.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic