Kanta-Häme

Toisen käden vinyyli kuulostaa tukevalta

Ero cd- ja lp-levyn välillä on samankaltainen kuin filmi- ja digikameralla. Helppokäyttöisellä cd:llä on puolensa, mutta jotenkin se vain kuulostaa vinyyliä kliinisemmältä.

– Vinyylin soundi on erilainen. Jotenkin tukevampi.

Tätä mieltä on levymessujen pääjärjestäjä, keräilijä Pekka Nurminen, joka mittailee arvioiden Suisto-klubin sisätiloja. Hän on tullut Suiston Second Hand Tune -musiikkikirppikselle paitsi myymään levyjä, myös katsomaan, sopisivatko tilat huhtikuussa järjestettäville levymessuille.

Levyharrastus voimissaan

Vielä parisenkymmentä vuotta sitten levymessut järjestettiin Hämeenlinnassa säännöllisesti.

Erinomaisen sijaintinsa lisäksi kaupungilla oli tarjota messutilaksi ensin vanha teatteri ja sen jälkeen Hämeenkaari.

Sittemmin Hämeenkaaren vuokra nousi järjestäjille liian korkeaksi. Sen jälkeen Hämeenlinnassa ei ole ollut messuja vuosikausiin.

Proge-Pekka Nurminen arvioi, että Suistolle mahtuisi kymmenestä kahteentoista levymyyjää. Se on hänen mielestään juuri sopivasti, sillä keskikokoinen suomalaiskaupunki ei kestä turhan suuria messuja.

– Levyharrastus on edelleen voimissaan, mutta keräilijöiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1990-luvulta.

Levykirppis kerran kuussa

Suistolla ensimmäistä kertaa järjestetty musiikkikirpputori houkutteli paikalle mukavasti sekä levykeräilijöitä että muuten vain hyvää musiikkia ja juomaa arvostavaa asiakaskuntaa.

Tästä eteenpäin tarkoitus on kirppistellä kerran kuussa.

Tapahtuman ideoija ja Suiston omistaja Kristian Schmidt kertoo alkuvuoden olevan perinteisesti ravintola-alalla se hiljaisin.

– Ihmiset saa parhaiten aktivoitua, kun järjestää tapahtumia. Osa tuntuu edelleen ajattelevan, että kun baariin tullaan, sinne tullaan juomaan. Yhtä hyvin täällä voi istuskella keskellä viikkoa kahvin kanssa ja tavata ihmisiä.

Harrastus ja osa sisustusta

Pasi Vähänen pitelee molemmilla käsillään kiinni levykiekosta ja heiluttaa sitä varovasti. Jimi Hendrixin niin sanottu kostyymilevy, jonka artistin tuottaja on koonnut studiomiksauksista, on tavallista ohuempi.

– Vuosikymmeniä sitten öljy oli huomattavasti nykyistä kalliimpaa, levyn Vähäselle myynyt Pekka Nurminen selittää.

– Olihan tämä ihan sopuhinta, Vähänen sanoo ja hymyilee pienesti.

Vähänen kieltää varsinaisesti keräävänsä levyjä. Kotoa niitä löytyy satakunta, ja suurin osa on hankittu juurikin kirpputorilta.

Levylaatikoita systemaattisesti penkovalle Vesa Varjoselle levymessujen ja -kirpputorien kierteleminen on puolestaan eräänlainen harrastus.

– Ostan ehkä kymmenkunta levyä kuukaudessa. Suomalainen, 1980-luvun rock uppoaa parhaiten, mutta vinyylejä huomattavasti useammin ostan cd-levyjä, Varjonen sanoo.

Cd voi vinyyliä paksummin

Levykauppa Levymekan kauppias Pekka Sarkkinen vahvistaa kuitenkin kirppispöytänsä takaa, että cd myy edelleen vinyyliä paremmin.

– Uudet albumit ostetaan useimmiten cd:nä. Vinyyleille on niillekin oma, uskollinen asiakaskuntansa.

Myös Elisa Laine omistaa enemmän cd-levyjä kuin vinyylejä.

– Kun minun ja avomieheni levyt laskee yhteen, tuleehan siitä useampi sata. Meistä ne ovat kuitenkin kauniita esineinä, eräänlaisia sisustuselementtejä.

Seuraava Second Hand Tune -musiikkikirppis järjestetään Suisto-klubilla (Verkatehtaankuja 7, Hämeenlinna) 18. helmikuuta.