Kanta-Häme

Toisivatko kaivokset työtä alueelle?

Vaikka Kanta-Hämeestä on löydetty lupaavia malmiesiintymiä, niiden varaan perustettavien kaivosten mahdollisia aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole vielä koskaan selvitetty.

Nyt Geologian tutkimuskeskus GTK ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ovat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella tarttuneet toimeen selvittääkseen, poikisivatko Forssan, Someron ja Tammelan seuduille mahdollisesti perustettavat malmikaivokset aluetaloudellista hyötyä ja kuinka paljon. Kaivostoimintaan liittyvä suuri kysymys on nimenomaan konditionaalissa:

– Voisivatko mahdolliset kaivokset luoda työtä ja toimeentuloa, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista muotoilee.

Kanta-Hämeen alueella tunnetaan yhteensä 90 malmiaihetta tai -esiintymää, joista kaivostoiminnan aloittamisen kannalta potentiaalisimmaksi on arvioitu Forssan ja Someron seuduilla sijaitsevat kulta-, kupari- ja litiumesiintymät.

– Olemme kartoittaneet Kanta-Hämeen malmityyppejä jo toistakymmentä vuotta. Suurinta osaa näistä 90 malmiaiheesta ei tunneta sen paremmin, ja vain pientä osaa on tutkittu tarkemmin, geologi Markku Tiainen GTK:sta kertoo.

Aiemmissakaan tutkimuksissa ei kuitenkaan ole selvitetty sitä, kuinka paljon malmia alueilla todellisuudessa on – tämä työ kun on malmilöytöalueesta mahdollisesti kiinnostuvan kaivosyhtiön heiniä. GTK:n rooli on tuottaa perustietoa alueen geologiasta ja malmipotentiaalista.

Nyt tutkijat kuitenkin pyrkivät ennakoimaan lounaishämäläisten malmivarojen potentiaalin mallinnuksen avulla vertaamalla Kanta-Hämeen malmiesiintymiä muualla kaivosvaiheeseen edenneisiin esiintymiin.

– Esimerkiksi Tammelan–Someron litiumaiheita voidaan verrata Keski-Pohjanmaalle valmisteilla olevaan litiumkaivokseen. Tuon kaivoshankkeen avulla voimme todeta, että geologinen ympäristö on Lounais-Hämeessä suotuisa litiumesiintymälle. Kanta-Hämeen kultaesiintymiä taas voimme verrata Huittisten toimivaan kultakaivokseen. Kupari-kultaesiintymille sen sijaan pitää hakea kaivosmallia Kanadan vastaavista malmiesiintymistä.

Kolmen kohdealueen aluetaloudellisista vaikutuksista tehdään arviot noin kymmenen vuoden ajanjaksolle.

– Kaivosten käyttöastetta on tässä vaiheessa vaikea sanoa. Malmia otettaisiin niin kauan kuin sitä on saatavissa. Kymmenen vuotta on kuitenkin järkevän pituinen periodi, joka voidaan ennakoida. Kaivokset todennäköisesti synnyttäisivät alueelle työpaikkoja jo investointivaiheessa. Toiminnan alettua ne työllistäisivät ihmisiä jatkuvammin, Törmä sanoo

Kaivosten talousvaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa, sillä malmin hinta on riippuvainen maailmanmarkkinoista.

– Käytämme tulosten projisoinnissa muun muassa Maailmanpankin malmikohtaisia hintaennusteita, jotka ovat hyvin trendinomaisia. Lähtökohtaisten oletusten väliin voi tulla pari muuttujaa, ja sen vuoksi seurantatutkimukset ovat tärkeitä.

Nyt tehtävä tutkimus ei ota kantaa kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin, jotka ovat etenkin Talvivaaran vuoksi olleet Suomessa paljon julkisuudessa.

– Mahdollisten kaivosten perustaminen ei Kanta-Hämeessä missään tapauksessa ole siinä vaiheessa, että ympäristövaikutusten arviointi olisi ajankohtaista. Me pyrimme vain arvioimaan alueen mahdolliset malmivarat tekemään niiden pohjalta talouslaskelmat, Tiainen toteaa.

– Tutkimuksessa menemme aluetalouden ehdoilla. Ympäristövaikutukset tulisivat arvioitavaksi mahdollista kaivosta perustettaessa yva-menettelyn kautta, Törmä sanoo. HÄSA

Päivän lehti

20.1.2020