Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäki jää Kanta-Hämeeseen, maakunta-sotelle pakit – "Toistaiseksi" ei yltänyt päätökseen asti

Riihimäen valtuusto päätti monien ja pitkien puheenvuorojen jälkeen odotetusti, että kaupunki pysyy Kanta-Hämeessä.
Kuva: -

Riihimäen kaupunginvaltuuston keskustelu maakunnan ja sairaanhoitopiirin vaihtamisesta tiivistyi loppujen lopuksi vääntöön yksittäisestä sanasta – ”toistaiseksi” – ja sen merkityksestä.

Lukuisista maakunnan vaihtoa puoltaneista puheenvuoroista huolimatta itse pääasia oli jo etukäteen selvää pässinlihaa. Valtuusto päättikin maanantai-iltana kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, ettei Riihimäki hae maakunnan eikä sairaanhoitopiirin vaihtoa muttei myöskään sitoudu Kanta-Hämeen maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelun jatkamiseen.

”Reilua kertoa, että asiaan palataan”

Eero Yrjö-Koskinen (vihr.) teki muutosesityksen, että päätöstekstiin lisätään sana ”toistaiseksi”, jonka kaupunginhallitus oli höylännyt pois kaupunginjohtaja Sami Sulkon alkuperäisestä esityksestä.

– Mielestäni on reilua kertoa avoimesti sairaanhoitopiirin muille jäsenille, että Riihimäki aikoo palata asiaan, kun nykyinen hallitus on tullut tiensä päähän, Yrjö-Koskinen perusteli.

Hän alleviivasi, että maakuntien määrä tulee todennäköisesti putoamaan.

– Niille, jotka epäilevät, voiko maakuntakysymykseen enää palata, muistuttaisin, että Riihimäki on jo kertaalleen hakenut maakunnan vaihtoa vuonna 1997. Silloin Lipposen hallitus torjui esityksen, mutta se ei tietenkään merkitse, että asia olisi lopullisesti poissa laskuista.

– Yhdestä asiasta haluaisin kuitenkin vielä varmistua: Mitä tapahtuu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyille sitoumuksille, jos ja kun asiaan ennen pitkää palataan? Onko Riihimäki nyt tekemässä päätöstä, josta aiheutuu meille merkittäviä lisäkustannuksia, jos tulemme joskus toisiin aatoksiin sairaanhoitopiiriä koskevassa asiassa?

”Toistaiseksi” kärsi niukan tappion

Muun muassa Ismo Portin (kd.) kannatti toistaiseksi-sanan lisäystä.

– Yksikin sana voi olla merkittävä.

Sen sijaan esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Miia Nahkurin (sd.) ja Lauri Jormanaisen (sd.) mielestä sana on turha.

Risto Paajanen (kesk.) oli sekä Uudenmaan että Yrjö-Koskisen esityksen kannalla.

– Riihimäen kaupungilla ei ole varaa sitoutua ratkaisuihin, jotka tulevat kaupungille kohtuuttoman kalliiksi eivätkä tarjoa kaupungille mahdollisuutta olla osana kehittyvää pääkaupunkiseutua, oli poliittinen tilanne mikä hyvänsä.

Yrjö-Koskisen esitys hävisi äänin 24–19.

Maakuntien välillä ei ole muuria

Kanta-Hämeen puolustajista Juha-Pekka Hiltunen (vas.) teki muutosesityksen, että päätösesityksestä poistetaan kakkoskohta eli maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelun hylkääminen. Esitys hävisi äänin 30–13.

Kari Majaranta (kok.) esitti, että Riihimäki eroaisi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, liittyisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ja palaisi maakunta-asiaan myöhemmin. Majarannan esitys raukesi kannattamattomana.

Eija Aittola (kok.) painotti, ettei maakunnan raja estä kehittymistä.

– Ei siinä mitään muuria ole. En ole kuullut että yritys miettisi sijoittumistaan maakunnan perusteella.

Myös esimerkiksi Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen (kok.) puhui Kanta-Hämeessä pysymisen puolesta.

Kaupunginmuseon puolesta vedottiin

Nahkurin mukaan selvitykset osoittivat, ettei kysymyksiin ole olemassa vain yhtä yksiselitteisen oikeaa vastausta.

– Tämän kokoluokan asioista pitää pystyä käymään myös kriittistä keskustelua, hän muistutti.

Nahkuri kannatti puheenvuorossaan vahvasti Riihimäen irtisanoutumista välivaiheeksi jäävän maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelusta.

Ennen kokouksen alkua kaupunginvaltuuston puheenjohtajille luovutettiin Riihimäen kaupunginmuseon siirtoa vastustava adressi, jolla oli 2 321 allekirjoittajaa. Adressin luovuttivat Riihimäki-seuran puheenjohtaja Päivi Katila, Vihreän talon ja Ö-talon isäntä Olli Soini ja kuvataiteilija Teija Kosenius. HÄSA

 

Pakkolunastukset ärsyttävät

Riihimäen valtuustossa puitiin tiukasti myös kaupungin suunnitelmaa pakkolunastaa maita, tarkemmin sanoen maankäytön toteuttamisohjelmaa 2019–2029 ja vuonna 2019 hankittaviksi tarkoitettujen alueiden lunastamista.

Pelin avasi Pertti Mäkelä (kok.), joka pyysi valtuutettuja asettumaan hetkeksi maanomistajien asemaan. Hänestä pakkolunastusmenettelyllä ajaudutaan joka tapauksessa ”päin seinää” ja valituskierteeseen.

Mäkelä ehdotti, että kaupungin pitäisi ottaa aikalisä ja kutsua maanomistajat keskustelutilaisuuteen.

– Tässä pykälässä on kaupungin taholta kyseessä saalistus, jollei tätä voi kutsua jopa laillistetuksi ryöstöksi, täräytti Eija Aittola (kok.) ja esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun.

Hänen mukaansa maanomistajia ei ole edes informoitu lunastussuunnitelmasta.

– Omaisuudensuojaperiaatteen mukaan pakkolunastuksia ei saa tehdä ansaintamielessä, Aittola mainitsi.

Myös perussuomalaiset ilmaisivat tukevansa kokoomuslaisten esitystä.

Aittolan muutosesitys kuitenkin hävisi äänin 28–15.

Sen sijaan Janne Yrjölän (vas.) muutosesitys hyväksyttiin neuvottelutaukojen jälkeen lopulta yksimielisesti: asia jätettiin pöydälle, ja ennen seuraavaa valtuustokokousta kaupunki järjestää maanomistajille keskustelutilaisuuden aiheesta.

Asiasanat

Päivän lehti

19.1.2020