Kanta-Häme

Töitä tehtävä enemmän

 

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin ylijohtajan Juhana Vartiaisen, 54, mielestä hyvinvointivaltio on uhattuna. Hänen mukaansa sitä uhkaa nimenomaan kestävyysvaje, joka syntyy väestön ikääntymisestä ja työn määrän vähentymisestä.

– Voimme joutua yltyvän velkaantumisen tielle. Jos ei saada päätöksiä, palvelut heikkenevät, Vartiainen sanoo.

Vartiainen siirtyi huhtikuussa Ruotsin kansallisen taloustutkimuslaitoksen Konjukturinstitutetin tutkimusjohtajan tehtävästä Vattin johtoon. Hän on kerta toisensa jälkeen näkyvästi varoittanut kestävyysvajeesta ja vaatinut esimerkiksi eläkeikään korjausta. Vartiaisen mielestä on luontevaa, että hän on pitänyt asiaa esillä.

– Se on asia, joka ei ole saanut riittävää huomiota. Ruotsissa asia on ymmärretty aiemmin ja siellä on ryhdytty toimiin.

Vartiaisen mukaan Suomessa ei ole tehty pontevasti uudistuksia. Hänelle on arvoitus, miksi näin on käynyt.

– Yksi selitys on, että talouskasvu on 1950-luvulta lähtien tapahtunut aloilla, joilla työvoima ei ole ollut niukkuustekijä. Yrittäjyydestä ja yrittäjäpääomasta on ollut niukkuutta. Nyt avoimilla markkinoilla ei puutu niitä.

Kriisi jätti varjoonsa

Suomessa on neljä vuotta painittu talouskriisin kanssa. Se on selvästi jättänyt varjoonsa kestävyysvajeen.

– Kestävyysvaje on ylivoimaisesti talouskriisiä suurempi ongelma. Nykyiset talousongelmat ovat ohimeneviä ja pieniä. Kestävyysvaje on pitkäaikainen ja suuri.

Kestävyysvajeeseen ei ole vastattu Suomessa, vaikka sitä ei ole juuri kyseenalaistettu. Asiantuntijoista ainoastaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Eero Lehto kiistää julkisesti valtiovarainministeriön laskelmat.

Miksi Juhana Vartiaisen entisessä työpaikassa Palkansaajien tutkimuslaitoksessa epäillään laskelmia?

– En tiedä. Ehkä he arvioivat vallitsevan tilanteen eri tavalla. Asiaa on kysyttävä Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Vedin yhden kestävyysvajelaskelman Ruotsissa. Uskon niihin, Vartiainen sanoo.

Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista kestävyysvajetta, koska vanheneminen ei tapahdu siellä yhtä nopeasti kuin Suomessa ja työllisyysaste on hyvä. Ruotsin väestön vanhenemista lieventää myös siirtolaisuus.

65 vuotta ei riitä mihinkään

Suomessa suuret ikäluokat siirtyvät kerralla eläkkeelle. Työelämä ei menetä vain työvoimaa vaan myös yhteiskunnan kulut kasvavat huomattavasti, sillä vanheneva väestö tarvitsee tavallista enemmän palveluja. Keskimääräinen elinikä kasvaa niin nopeasti, että ihmiset elävät eläkkeellä huomattavasti nykyistä kauemmin. Työelämässä taas suuria ikäluokkia seuraavat pienet ikäluokat.

– On lisättävä aktiivisessa työssä olevien ihmisten määrää. On siirryttävä nykyistä aikaisemmin töihin ja nykyistä myöhemmin eläkkeelle.

Suomalaiset ovat siirtyneet keskimäärin 59 vuoden iässä eläkkeelle. Nyt tämä ikä on siirtynyt noin 60 vuoteen.

– Ajan mittaan 65 vuoden eläkeikä ei riitä mihinkään. Eläkeikä ei ole pysynyt eliniän mukana.

Vartiaisen mielestä eläkeikä on pakko sovittaa elinikään. Väestön vanhenemisen ongelma on hoidettu näin eläkeikäindeksillä Tanskassa.

Vaatimuksia eläkeiän nostamisesta arvostellaan vedoten siihen, että ongelmana ovat työkyvyttömyyseläkkeet. Osa työikäisistä ihmisistä siirtyy erittäin varhain työkyvyttömyyseläkkeelle, jolle taas ei ole ikärajaa. Eläkeongelmaa nimitetään työelämän ongelmaksi.

– Jos yleinen eläkeikä nousee, nousee myös keskimääräinen ikä, jolla siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle, Vartiainen vastaa. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020