Kanta-Häme

Tölkkitehtaalla ei tuijoteta kansalaisuutta

Moreeniin nousseella Can-Packin juomatölkkitehtaalla kummastellaan kritiikkiä siitä, että tehtaalla on töissä runsaasti ulkomaalaista työvoimaa.

– Ilman kokeneita asiantuntijoita tehtaalta ei olisi vielä yksikään tölkki lähtenyt ulos. Kyseessä on meille todella merkittävä, sadan miljoonan euron investointi, ja tämä on tapa, jolla näin arvokkaat investoinnit käynnistetään, toteaa Can-Packin maajohtaja Pekka Sokka.

Tällä hetkellä yli puolet tehtaan henkilöstöstä on ulkomaalaisia. Suomalaisten työntekijöiden määrä lasketaan Sokan mukaan useissa kymmenissä.

– Tosin emme ole tilastoineet tekijöitämme kansalaisuuden, ihonvärin tai tukan pituuden mukaan. Me emme diskriminoi millään perusteella, vaan motivaatio ja osaaminen ovat nykyajan Euroopassa ainoat palkkausperusteet.

– Vuosien kuluessa ulkomaiset osaajat korvautuvat hyvin todennäköisesti paikallisella asiantuntemuksella, kun saamme heidät koulutetuksi tehtäviinsä. Tietysti osa saattaa myös jäädä Suomeen, Sokka sanoo.

Kolmen vuoden keikka

Tuotantoassistenttina tehtaalla työskentelevä Justyna Jarosz suunnittelee miehensä kanssa noin kolmen vuoden visiittiä Hämeenlinnaan.

– Tai katsotaan nyt, mitä tapahtuu talvella! ilmeisen paljon ilmastopelottelua kuullut nainen nauraa.

Justynan mies työskentelee tehtaalla koneenhoitajana. Aiemmin he olivat Can-Packin leivissä Krakovassa. Hämeenlinnasta pariskunnalle järjestyi asunnoksi 56 neliön vuokrakaksio Katumalta.

– Se on oikein mukava, olemme viihtyneet hyvin ja meidät on otettu hyvin ystävällisesti vastaan. Tuntuu, että kaikki puhuvat täällä hyvää englantia, hän kiittelee.

– Halusimme tulla Suomeen, koska olimme kuulleet maasta paljon hyviä asioita. Äitini on matkustellut täällä nuorena. Lisäksi palkan ja hintojen suhde on täällä kohdallaan. Krakovassa esimerkiksi asuntojen myyntihinnat ovat kalliimpia kuin täällä, Jarosz yllättää.

Ainoa kritiikin aihe tulee julkisesta liikenteestä – tai sen puutteesta.

– Mutta tehtaalle pääsee kyllä hyvin polkupyörällä.

Tansseissa turpiin?

Tehtaan henkilöstön rekrytointiprosessi on nyt lähes valmis. Työ- ja elinkeinotoimiston listoilla on haussa vielä seitsemän työpaikkaa.

– Osa niistäkin taitaa olla jo täytetty. Homma alkaa olla paketissa, aivan suunnitelman mukaan on päästy etenemään, maajohtaja Sokka kertoo.

Hän kuittaa huhut tehtaan matalasta palkkatasosta ja ulkomaalaisen henkilöstön heikoista asumisoloista ”kaupunkilegendoiksi”.

– Maksamme palkkaa yli teollisuuden keskiarvon Hämeenlinnan seudulla. Keskiarvo ei ole vähimmäispalkka, joten maksamme helkutisti enemmän kuin työehtosopimuksen minimi, Sokka hieman jo kiivastuu.

– Emme ole halunneet lähteä polkemaan palkkoja. Lisäksi erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta työsuhteemme ovat vakinaisia.

Väitteet lukuisten miesten asuttamista ahtaista kaksioista hän tyrmää täysin.

– Emme yrityksenä järjestä asuntoja, mutta eihän sellainen vetele yhdellekään vuokranantajalle. Toimimme kaikissa asioissa suomalaisten lakien, asetusten ja normien mukaan. Työntekijät maksavat veronsa Hämeenlinnaan ja Suomeen, Sokka vakuuttaa.

– Hyvä veronmaksaja voi olla kotoisin muualtakin kuin omasta kylästä. Emme elä enää sellaisessa maailmassa, jossa tansseissa lyötiin turpiin naapurikylän poikaa, kun se haki oman kylän tyttöä. (HäSa)