Kanta-Häme

Tonterin pariskunta jakaa huoneen Vilja-osastolla

Kun Maila Tonteri pari vuotta sitten kaatui, hän ei enää voinutkaan palata miehensä Armas Tonterin luo palveluasuntoon. Hän siirtyi vuosi sitten sairaalasta Riihikodin tehostettuun palveluasuntoon. Edessä näytti olevan lähes 65 vuoden avioliiton jälkeen ajautuminen erilleen, sillä tuolloin 99-vuotiaan Armaksen terveys oli liian hyvä Riihikotiin.

– Miksi ihmeessä meidän tarvitsisi erota? Vaimo Maila haluaa, että minä olen hänen kanssaan. Mehän olemme aina olleet yhdessä, kun vuonna 1950 menimme naimisiin ja ostin meille pienen mökin Riihimäeltä, Armas Tonteri pohtii.

Terveys oli erottaa pariskunnan

Riihimäen perusturvan väki valmisteli jo tuolloin perhelähtöisen tehostetun palveluasumisen kokeilua, sillä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi hakivat mukaan valtion kokeilukuntahankkeeseen.

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäille puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä silloinkin, kun vain toinen heist�� tarvitsee pitkäaikaista hoitoa.

Kun mukaanpääsy varmistui, Armas Tonterille avautui jo viime kesänä tie Maila-vaimon luo yhteiseen huoneeseen Riihikodin pilottiosastoksi valitulle Vilja-osastolle.

Jollei Riihimäki olisi päässyt kokeilukunnaksi, ovet Riihikodin tehostettuun palveluasumiseen olisivat pysyneet kiinni. Vaikka Armas täytti viime elokuussa sata vuotta, hänen kuntonsa ja terveytensä ovat ikään nähden vielä kohtalaisen hyvät. Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ei ole.

– Tähän saakka kaupungin ylläpitämään tehostettuun palveluasumiseen ei juuri ole pariskuntia pystytty sijoittamaan samaan huoneeseen, koska yleensä jompikumpi on liian hyväkuntoinen. Kuntakokeilu antaa mahdollisuuden venyttää sääntöjä, normeja ja kriteerejä, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen Riihimäen sosiaali- ja terveystoimesta.

Tutuista tavoista ei tarvitse luopua

Perhelähtöinen tehostettu palveluasuminen merkitsee isoja muutoksia niin asukkaiden, omaisten kuin hoitajien arkeen. Osastonhoitaja Elina Tuomaalan mukaan perusajatus on, että vaikkei asukas enää voi elää kotonaan, hän voi elää tottumustensa ja rakkaiden ihmistensä kanssa.

Hoitotyön lähtökohtana on asukkaan elämänhistoria. Omahoitaja tutustuu asukkaan omaisiin ja luo läheiset suhteet. Hoitaja pitää yhteyttä omaisiin kertoen kuulumisia ja kysellen tarpeita. Vilja-osastolla saa vierailla milloin haluaa, aikarajoja ei ole.

– Meillä työt tehdään asukkaiden pyyntöjen, tarpeiden ja halun mukaan. Joku haluaa nukkumaan aikaisemmin ja joku hyvin myöhään, joten heitä autetaan eri aikoihin. Laitosrutiineista on luovuttu, kertoo Elina Tuomaala ja lisää hoitajien pitävän kodinomaisesta työtavasta.

Pikkupuuhat pitävät arjessa kiinni

Vilja-osastolla asuu nyt ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia. Lähes jokainen pystyy ainakin osan aikaa päivästä istumaan tuolissa. Asukkaat saavat entistä enemmän osallistua päivän puuhiin.

– Asukkaat pukevat, riisuvat ja peseytyvät itse niin kauan kuin pystyvät. Joku voi auttaa hoitajia vaikkapa pyykin ripustamisessa, joku taas auttaa toisia vanhuksia. Ruokasaliin keräännytään syömään. Täällä kaikki saavat olla elämänsä loppuun saakka, vakuuttaa Elina Tuomaala.

Perhelähtöisyys merkitsee myös, vapaaehtoisten ja omaisten houkuttelua mukaan Vilja-osaston toimintaan. Omaisille on jo ehditty järjestää viime vuonna kaksi omaisten iltaa, joissa on kerrottu kokeilusta ja muutoksista talossa.

– Omaisten illoista tulee käytäntö. Kesällä järjestettävästä illasta suunnitellaan tapahtumaa, jossa omaiset tekevät yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa jotakin mukavaa. Lisäksi halutaan lisää vapaaehtoisia ulkoiluttamaan, pitämään seuraa, laulamaan, lukemaan ja viihdyttämään Riihikodin väkeä, Elina Tuomaala sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic