Kanta-Häme

Tontin jakaminen jää isojen alueiden jalkoihin

Kantakaupungista suurelta vanhalta tontilta lohkottavan kotitalon paikkaa havittelevan on syytä varautua pitkään käsittelyaikaan.

Kaavamuutoksen vaativa tontin jakaminen saattaa onnistua selvissä tapauksissa vajaassa vuodessa, mutta jonossa on paljon jakamista koskevia kaavamuutoshakemuksia. Joukossa on jo vuonna 2010 vireille pantuja hakemuksia.

– Valitettavasti yksittäisten kaavamuutoshakemusten käsittelyajat ovat venyneet, sillä niitä on niin paljon, kertoo tilaajapäällikkö Leena Roppola yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksiöstä.

Roppolan mukaan yksittäisten tonttien jakoa ovat venyttäneet kiireellisemmät tapaukset, kuten kaupungin oma tonttituotanto sekä yritystonttien kaavoittaminen.

– Olemme yrittäneet viedä tonttien jakamisiakin rinnalla eteenpäin. Työnä ne eivät sinänsä välttämättä ole isoja, mutta prosessin läpivieminen vie aikansa.

Kaksi vuotta jonossa ja rakennuskielto

Hätilässä sijaitsevan rintamamiestalon tontilta kotitalon paikkaa havitellut hämeenlinnalaisperhe joutui odottamaan kaavapäätöstä ja tontin lohkomista niin pitkään, että luovutti kesken prosessin.

– Pari vuotta meni odotellessa, jonka jälkeen jouduimme muuttamaan lisäneliöiden perässä kerrostaloasuntoon. Samalta alueelta on vuotta tai paria aiemmin lohkottu tontteja huomattavasti lyhyemmällä käsittelyajalla, perheenäiti ihmettelee.

Perheen havitteleman tontin maanomistaja pani kaavamuutoksen vireille vuonna 2012. Ostajaehdokkaiden mukaan naapurien kuulemisen ja tontin sijainnin perusteella lohkomiselle ei pitänyt olla estettä.

Prosessin kestäessä, pariskuntaa suositeltiin viime syksynä käyttämään yksityistä kaavanratkaisijaa.

– Onneksi emme ehtineet kilpailuttamista pidemmälle, sillä kahta kuukautta myöhemmin koko alue asetettiin rakennuskieltoon. Olisimme menettäneet tuhansia euroja. Lähistöllä on tietääkseni toinen tontti, jossa kaavamuutos on ollut vireillä vielä pidempään, perheenäiti sanoo.

Hätilän ydinalueelle jossa kyseinen tontti sijaitsee, ollaan suunnittelemassa asemakaavan muutosta. Sinne on tehty aiemmin toistakymmentä yksittäistä tonttia koskevaa kaavamuutosta. Maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi katsotulle alueelle määrättäneen rakennuskielto pariksi vuodeksi.

Tontteja vapautuisi tiivistämällä

Kantakaupungissa on useita alueita, josta olisi mahdollista vapauttaa tonttimaata kaavamuutoksilla ja lohkomalla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kuuluu kaupungin strategiaan.

Leena Roppolan mukaan vanhojen alueiden täydennysrakentaminen on kuitenkin monen muuttujan summa.

– Se on hyvin tapauskohtaista, kaavamuutoksen mahdollisuuksiin vaikuttaa katujen ja risteysten sekä naapuritonttien rakennusten sijainti ja niin moni muukin tekijä, ettei voi sanoa mitään yksiselitteistä kokoa, milloin tontti on mahdollista lohkoa.

Hämeenlinnaan on tekeillä kantakaupungin osayleiskaava, joka määrittelee yhdyskuntarakenteen ja maankäytön periaatteellisella tasolla. – Emme ole vielä määritelleet miten täydennysrakentaminen otetaan yleiskaavaan, Roppola kertoo.

Tavoitteena on, että yhdyskuntalautakunta käsittelee osayleiskaavaehdotuksen loppuvuodesta 2016. (HäSa)