Kanta-Häme

Tontin rajat eivät kaikille riitä

Jos tontti sijaitsee sopivasti kunnan maan rajalla, joillakin omakotiasukkailla on kiusaus levittäytyä rajan toiselle puolelle.

Tämä ilmiö näkyy maankäyttöinsinööri Eija Paturin mukaan Janakkalassakin.

– Sitä tapahtuu niin kaava-alueilla kuin muillakin alueilla, Paturi sanoo.

Asukkaat voivat tehdä kunnan maalle esimerkiksi puupinoja, vene- tai asuntovaunukatoksia tai pystyttää vaikka trampoliinin.

Epävirallisia parkkipaikkoja

Myös epävirallisia parkkipaikkoja on syntynyt kunnan maille, kun autot eivät mahdu omakotitalon pihaan tai rivitalon pysäköintialue on liian pieni.

Aika yleistä on se, että kipataan risut ja puutarhajätteet omalta pihalta kunnan maalle.

– Kunnan omistamat maat eivät kuitenkaan ole mitään jätealueita, eivät edes risujen kaatopaikkoja, Paturi muistuttaa.

Mutta kuntalaiset harrastavat myös päinvastaista toimintaa: siistivät oman tonttinsa viereistä kunnan aluetta siinä samalla kun siivoavat omankin pihansa. He voivat esimerkiksi niittää ruohoa sekä poistaa pujoa ja pajukkoa.

Tätä vastaan Janakkalalla ei ole mitään, mutta Eija Paturi kehottaa kuitenkin olemaan ensin yhteydessä kuntaan.

– Kannattaa varmistaa, että se alue on todella kunnan omistamaa eikä jonkin muun tahon.

Ja jos omistaja on joku muu kuin kunta, siistimishaluinen voi tietysti sopia asiasta oikean maanomistajan kanssa.

Puita ei saa kaataa ilman lupaa

Paturi myöntää, että on kunnan etu, kun tontinomistajat siistivät myös sen maita.

– Uusien alueiden myötä kunnan hoitamien alueitten määrä on kasvanut, ja puistopuolen määrärahat kuitenkin vähenevät.

Vaikka siistimisestä olisi kunnan kanssa sovittu, siistijä ei saa kaataa kunnan puita eikä katkoa oksia ilman lupaa.

Tämä lupa kuitenkin irtoaa Paturin mukaan helposti, jos puu on huonokuntoinen tai jos sen oksat ulottuvat naapurin puolelle.

– Asemakaava-alueella puun kaatoon tarvitaan aina lupa, vaikka kyse olisi oman tontin puusta, Paturi muistuttaa.

Aina silloin tällöin tulee ilmi, että puita on kaadettu salaa. Kunta on pyrkinyt näitä tapauksia selvittämään, mutta rikosilmoituksia kaatamisista se ei ole ainakaan tähän mennessä tehnyt.

– Jos saamme selville, kuka on kaatanut puun luvatta, siitä menee lasku kaatajalle, Paturi sanoo.

Lisämaan osto saattaa onnistua

Janakkalan kunta voi joissain tapauksissa myös myydä tai vuokrata omistamansa kaistaleen tai kulmapalan naapuritontin haltijalle. Tämä mahdollisuus koskee lähinnä niitä tontteja, jotka eivät nykyisellään vastaa asemakaavaa.

Paturi sanoo, että Janakkalassa niin kuin monessa muussakin maalaiskunnassa on tontteja, jotka eivät ole täysin asemakaavan mukaisia. Kun kunta on naapurina, asia voidaan mahdollisesti korjata maakaupalla.

– Mutta puistoalueeksi kaavoitettua aluetta ei voi ostaa. Ostettavan maan pitää olla kaavassa rakentamisaluetta, Paturi painottaa.

Muutenkin hän painottaa, että jokainen tontti on omanlaisensa tapaus, joten vuokraus- ja myyntimahdollisuudet täytyy katsoa tapauskohtaisesti.

Lohkomiskulut usein esteenä

Asiaan liittyy myös taloudellinen puoli. Kunta velottaa lisämaasta keskustaajamissa 8 tai 12 euroa neliöltä, mutta lisäksi ostajan maksettavaksi tulee maanmittaustoimiston noin tuhannen euron lohkomismaksu sekä kulut lainhuudatuksesta ja kaupanvahvistuksesta.

– Kyselyjä maan ostamisesta tulee aika ajoin, mutta moni tapaus on kaatunut tietoon näistä lohkomiskuluista. (HäSa)

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic