Kanta-Häme

Tontti nousee tontin päälle

Kiinteistö ei välttämättä enää ulotu taivaaseen asti.

Maanmittauslaitoksen johtama projektiryhmä esittää, että lainsäädäntö mahdollistaisi kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostuksen vuonna 2017.

Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistöjä voidaan perustaa nykyisten maantasoisten kiinteistöjen ylä- ja alapuolelle. Periaatteessa rakennukset ja maa-ala muodostavat yhden kokonaisuuden, ja rakennuksen eri kerrokset voivat muodostaa itsenäisiä kiinteistöjä.

– Tällä hetkellä kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää kiinteistön yläpuolista ilmatilaa ja maanalaista tilaa niin pitkälle kuin pystyy. Kolmiulotteisessa kiinteistössä rajataan kiinteistö myös pystysuunnassa, kehitysjohtaja Pekka Halme Maanmittauslaitokselta kertoo.

2D pysyy lähtökohtana

3D-kiinteistöillä ei ole tarkoitus korvata nykyistä kaksiulotteista kaavaa, vaan sellainen tehtäisiin tarpeen vaatiessa. Tällä hetkellä monikerroksisia kaavoja on otettu käyttöön Ruotsissa ja Australiassa.

Kolmiulotteinen kiinteistö halutaan mahdolliseksi erityisesti suurissa ostoskeskuksissa, joissa eri kerroksissa on paljon erilaista toimintaa. Juuri suuret rakennushankkeet ovat suunnittelun keskiössä.

Esimerkkinä Halme kertoo Kampin ostoskeskuksen Helsingin keskustassa.

Kauppakeskuksessa on linja-autoterminaali, metroasema, asuntoja sekä lukuisia myymälöitä. Jatkossa eri toimijat voisivat muodostaa omat kiinteistönsä.

– Kaksiulotteinen kiinteistöjärjestelmä johtaa siihen, että käytännön tontit ovat maanpinnalla. Rakennusoikeus taas on jossain rakennuksen sisällä, ties missä kohdassa. Tätä yhteyttä hallitaan jopa usean sadan sivun pituisilla hallinnanjakosopimuksilla. Tämä on epäkäytännöllistä, Halme kuvailee.

Helpottaa rahoitusta

Sopimuksilta ei kuitenkaan voida välttyä, vaikka kiinteistö olisi kolmiulotteinen. Kiinteistöillä voi olla yhteinen piha-alue, ja lisäksi sisällä kulkee sähköjohtoja, putkia, hissejä ja portaikkoja niin, että ne rikkovat kiinteistörajat.

Yhteisjärjestelyistä pitää sopia jatkossakin, mutta sopimukset ovat entistä kevyemmät.

– Erittäin suuri hyöty on se, että rahoituksen ja luototuksen kannalta isot hankkeet ovat selkeämmät. Kiinteistö on siinä, missä kiinteistö on eikä maan pinnalla kuvitteellisesti, Halme kertoo.

Kolmiulotteisten kiinteistöjen käyttöönoton odotetaan myös selkiyttävän kiinteistöveron jakautumista, mutta kiinteistöverojen nousuun hän ei ota kantaa.

Uusiin hankkeisiin

3D-kiinteistöjen lakia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä. Halmeen mukaan kolmiulotteista kaavoitusta sovelletaan ensisijaisesti tuleviin rakennusprojekteihin, muttei uudistus estä vanhojen rakennusten muuttamista, jos tontin kaava muutetaan.

Esimerkiksi Tampereen ratapihan päälle suunniteltua jääkiekkoareenahankkeeseen voisi Halmeen mukaan soveltaa kolmiulotteista kaavoitusta, jos kaavoitusprosessi vielä mahdollistaa muutoksen.

– Kaupanpitäjän ja kaksiossa asuvan mummon intressit ovat niin erilaiset, että samassa yhtiössä asioista tulee helposti riitaa. Kun asuminen ja liiketila on erotettu omiksi kiinteistöikseen, yhteinen tahto löytyy entistä helpommin, Halme tiivistää. (HäSa)

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic