Kanta-Häme

Tori täyttyi kotiseuturakkaista hämäläisistä

Jo aamusta asti torilla oli kotiseutuyhdistysten väkeä, Valtakunnalliset Kotiseutupäivät avattiin perjantaina Hämeenlinnan torilla. Vanaja-seurassa jo yli 30 vuotta mukana ollut Leena Pietilä tiivisti tunnelman kojulla.

– Saamme olla yhdessä!

Aamupäivällä tunnelma oli vielä verkkainen ja rauhallinen, mutta avajaisiin mennessä tori oli jo täynnä Aulangolta saapuneita osallistujia.

Aulangolla järjestettiin keskustelukammareita perjantaiaamuna muun muassa kuntarakennemuutoksen vaikutuksista kotiseutuun ja kaupunkien kotiseututyöstä.

Kädentaidot esillä

Historiallisten teosten lisäksi torilla olivat esillä kädentaidot. Vanaja-seuran jäsen Marja Kekki kutoi auringonpaisteessa, ja Hausjärvi-seuran Eeva Paajanen teki taidokkaita tuohisia.

– On näitä myyty jo jonkin verran. Olen tehnyt tuohisia ainakin kymmenen vuoden ajan, Paajanen sanoo.

Hän kiinnostui tuohitöistä katsoessaan miehensä kanssa televisio-ohjelmia, joissa ihania tuohisia näkyi.

Paajanen ottaa tuohet oman pihansa puista. Kotiseututoiminnassa hän on ollut mukana muutaman vuoden ajan, ja hän edustaa seurassa kädentaitojen osaajaa.

Hausjärvi-seuran puheenjohtaja, entinen kunnanjohtaja Hannu Mäkelä kertoo innostuneensa kotiseututoiminnasta 1980-luvun alussa.

– Olen aina ollut kiinnostunut historiasta.

Mäkelä on syntyjään Seinäjoelta, mutta muutti työn perässä Hausjärvelle vuosikymmeniä sitten. Hän sai erityisen tilaisuuden, kun pääsi seuran toimintaan mukaan junan tuomana.

– Hämäläisesti tyypilliseen tapaan minulle sanottiin, että tässä seurassa kaikki ovat syntyperäisiä paikkakuntalaisia. Minut kuitenkin hyväksyttiin mukaan, Mäkelä sanoo ja hymyilee.

Nuoria tullut lisää

Mäkelä kertoo, että hänen juttusillaan kävi jo aamupäivällä jonkin verran väkeä.

Uusia asioitakin saa aina kuulla: nyt puheilla kävi Hausjärvellä 1940-luvulla asuneita, jotka kertoivat esimerkiksi Hausjärvi-seuran käytössä olevan kotiseututalon tarinasta. Talo on aikanaan siirretty nykyiselle paikalleen.

Hausjärvi-seurassa on lähes 350 jäsentä, ja nuoria on tullut toimintaan mukaan lisää viime vuosina.

– Muualta kuin Hämeestä kotoisin olevia tulee mukaan. Muuttoliike Hausjärvelle on myönteinen, se on lähellä Helsinkiä ja kulkuyhteydet ovat hyvät, Mäkelä sanoo.

Kotiseutuliikkeessä on mukana arviolta 200 000 suomalaista, mikä on kansainvälisesti katsottuna kova luku väkimäärään nähden.

Miksi suomalaiset ovat niin kiinnostuneita kotiseudusta?

– Vanhempana kyse on tyypillisestä juurien hakemisesta. Suomessa kotiseutuliike on myös alkanut niin aikaisin, että vanhoja papereita ja esineitä on säilynyt hyvin jälkipolville, Mäkelä sanoo.

Vanaja-seura juhlii tänä vuonna 60 vuotta kestänyttä taivaltaan. Jäsen Marja Kekki odottaa Kotiseutupäiviltä leppoisaa yhdessäoloa. Sekä Kekki että Leena Pietilä ovat sitä mieltä, että tapahtuman tarkoituksena on tuoda esille tietoja ja taitoja.

– On hyvä, että huomioidaan muutkin paikat kuin ydinkeskusta, Pietilä sanoo.

Hän kertoo voivansa huokaista helpotuksesta sitten, kun on saanut tekstin luettua kunnialla sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa kirkossa. (HäSa)

Valtakunnalliset Kotiseutupäivät Aulangolla ja keskustassa 7.–10.8. Lisätietoja ja ohjelma löytyvät internetistä osoitteista www.hame.fi ja www.kotiseutuliitto.fi.