Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan torimiljöön suojelu ei ole edennyt Hämeen ely-keskuksessa

Hämeen kulttuuriperinnön suojelijat ry ja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys esittivät jo vuonna 2014 torin, Toripuiston sekä Raatihuoneen ja lääninhallituksen rakennusten suojelua.
Hämeen Sanomien arkistokuvassa näkyy lääninhallituksen vanha rakennus vasemmassa laidassa sekä osa torista ja Toripuistosta, joita kaikkia on esitetty suojeltaviksi. Taustalla Hämeenlinnan kirkko. Kuva: Hämeen Sanomat ark
Hämeen Sanomien arkistokuvassa näkyy lääninhallituksen vanha rakennus vasemmassa laidassa sekä osa Hämeenlinnan torista ja Toripuistosta, joita kaikkia on esitetty suojeltaviksi. Taustalla Hämeenlinnan kirkko.

Hämeen ely-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu kertoo, että elylle vuonna 2014 tehty esitys Hämeenlinnan torin ja sitä ympäröivien rakennusten suojelemisesta on ollut hautautuneena ruuhkaan.

– Tämä ei ole ollut meillä akuutisti työn alla niin, että se olisi mitenkään edennyt. Asia on ollut ruuhkautuneena.

 

Hämeen kulttuuriperinnön suojelijat ry ja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys esittivät ely-keskukselle, että torialue suojeltaisiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (HäSa 13.12.2014).

Yhdistykset olivat huolissaan kaupungin suunnitelmista rakentaa pysäköintilaitos torin alle.

Esitys koskee niin toria kuin sitä ympäröiviä Toripuistoa, Raatihuonetta ja entisen lääninhallituksen vanhaa rakennusta. Ne on mahdollista suojella joko asemakaavalla tai rakennussuojelulailla. Päätöksen tekee ely-keskus.

 

Vain lääninhallituksen rakennus on suojeltu ja sekin pelkällä asetuksella.

– Lääninhallituksen rakennus olisi varmaan hyvä suojella tällä päätöksellä, ja Raatihuoneessakin on sellaisia piirteitä, että siinä on suojeluperusteet.

– Onhan tämä ihan selvästi arvokas ympäristö. Tuskin kukaan kyseenalaistaa, onko sillä suojeluperustetta tai vastustaa suojelua, Tommi Muilu toteaa, mutta tähdentää, että kyseessä on vasta esitys.

 

Koska suojeluesityksestä on kulunut jo monta vuotta, Muilu arvelee, että ennen käsittelyyn ottoa ely-keskus pyytää uudet lausunnot muun muassa Hämeenlinnan kaupungilta ja Hämeen liitolta, koska suunnitelmat torinaluspysäköinnistä ovat eläneet.

Alustavassa lausuntoluonnoksessa vuonna 2014 kaupunki esitti, että suojelu tulisi ratkaista asemakaavassa. Kaupungin mukaan torinaluspysäköinti nimenomaan vapauttaisi arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön autoilta ja pysäköintipaikoilta.

Kaupungin tavoitteet olivat yhtenäiset Museoviraston kanssa.

– Jos torin alue suojellaan, eihän se sinänsä toriparkin rakentamista estä, koska se tulee torin alle ja torin ilme pysyy ennallaan. Ajoramppeja torille ei sen sijaan voisi tulla. Päätöksen yhteydessä tarkastellaan, miten paljon alueelle saa rakentaa ja miljöötä muuttaa, Hämeen ely-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu sanoo. HÄSA

 

Arvokas alue

Carl Ludvig Engel suunnitteli keskustan asemakaavan vuoden 1832 suuren tulipalon jälkeen.

Myös entinen lääninhallituksen rakennus on Engelin suunnittelema. Empiretyylinen, kolmikerroksinen kivirakennus valmistui vuonna 1836. Se suojeltiin asetuksella vuonna 1993.

Raatihuone on lääninarkkitehti Alfred Cawénin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1888.

Hämeenlinnan torisuunnitelman on laatinut Armas Lindgren vuonna 1908.

Suunnitelma käsittää kirkon puistoineen ja paviljonkeineen sekä kivetyn alaosan. Kauppahalli ei toteutunut.

Paviljongit on suojeltu asemakaavalla vuonna 1982.

Suojelluksi esitetyllä alueella on voimassa kolme asemakaavaa, joista vanhin on vuodelta 1968.