Kanta-Häme

Torinon hautaliina on maailman kuuluisin pyhäinjäännös

Tiede on saanut Torinon käärinliinasta paljon selville. Parituhatta vuotta vanha kangas on AB-veriryhmään kuuluneen miehen hautavaate. Kuvan synty on yhä mysteeri.

Vankkarakenteisen miehen hautavaate

Torinon käärinliina on maailman kuuluisin Jeesus-pyhäinjäännös eli reliikki. Kangas on 4,4 metriä pitkä ja 1,1 metriä leveä. Liina on ollut noin 175-senttisen, vankkarakenteisen miehen hautavaate.

Mies on kuollut ristiinnaulitsemisen ja julman kidutuksen uhrina. 30–40-vuotias mies kuuluu seemiläiseen rotutyyppiin.

Vuonna 1898 käärinliinasta otettiin ensimmäiset valokuvat. Silloin huomattiin, että ruumiskuva on käänteinen. Kuva ei ole maalattu, ja asiaa selvittänyt italialainen tutkimusryhmä olettaa sen syntyneen jonkinlaisen sähkömagneettisen purkauksen seurauksena. Liinassa ei ole merkkejä ruumiin mätänemisestä, eli ruumis on ollut liinassa alle kolme vuorokautta.

Ruhjeita ja piikkijälkiä

Miehen kasvoissa näkyy ruhjeita, ja takaraivolla on jälkiä piikeistä. Piikit eivät ole seppeleen muodossa, vaan kyseessä on ollut pikemminkin tiivis lakki. Olkapäillä on hiertymäjäljet, jotka viittaavat siihen, että mies on kantanut olallaan todennäköisesti ristin poikkipuuta.

Tutkijat ovat löytäneet pään alueelta siitepölyä, mikä viittaa hautauskukkiin, juutalaiseen tapaan. Kukkajäämät sijoittuvat Palestiinan alueelle. Liinan mies on poikkeus, sillä yleensä ristiinnaulituille ei siroteltu kukkia. Heitä ei edes haudattu, vaan ruumiit jätettiin julkiselle paikalle varoitukseksi muille.

Käärinliinan kasvot ovat antaneet mallin pitkätukkaiselle ja parrakkaalle Jeesus-hahmolle. Kyseinen standardoitu Jeesus-kuva levisi rahoihin ja ikoneihin keisari Justinianus I Suuren aikana (527–565).

Roomalaiskeihään pisto

Keihään piston aiheuttama kylkihaava. Veritahrasta on eristetty AB-verta. Se oli 2 000 vuotta sitten melko uusi veriryhmä, jota esiintyi suhteellisesti eniten Lähi-idässä. Liinan DNA on erittäin huonokuntoista, mutta toiveissa on, että tekniikan kehittyessä siitä saadaan lisätietoa.

 

Liinan etu- ja selkäkuva täsmäävät anatomisesti keskenään, ja veri on valunut painovoimalain mukaisesti. Pistohaava on peräisin roomalaisesta lancea-keihäästä, jonka nelisenttinen kärki oli lehtimäinen. Sitä käyttivät vartiosotilaat, jotka päivän päätteeksi varmistivat ristiinnaulitun kuoleman.

Savu- ja vesivaurioita

Tulipalo tuhosi käärinliinaa joulukuussa 1532 Torinossa. Palo riehui kappelissa, jossa liinan pitkäaikainen omistaja eli Savoy-suku sitä säilytti. Tummat palon jäljet ovat liinan näkyvimpiä kuvioita, ja ne ovat syntyneet liinan ollessa taiteltuna. Liinassa on myös vesivaurioita – kuten etuosassa polvien kohdalla näkyvä läikkä – jotka saattavat olla peräisin sammutusvedestä.

Nahkaruoskan jälkiä

Käärinliinan miehellä on ollut ruoskanjälkiä pitkin kehoa. Eniten niitä on selän alueella. Jäljet ovat peräisin roomalaisesta nahkaisesta flagrum-mallin ruoskasta. 

Ruoskaan sidottiin metallin- ja luunpalasia mahdollisimman kovan kivun aikaansaamiseksi. 

Kuvan ruoska on mallinnos.

Käsien ja jalkojen naulat

Riistiinnaulitun jalkaterät on kiinnitetty yhdellä pitkällä naulalla, oheisen mallikuvan mukaisesti. Vasen jalka on ollut päällimmäisenä. Käsien naulat kulkevat ranteiden kohdalta.

Liinasta on löytynyt jalkapohjien, polvien ja nenänpään kohdalta harvinaisen kalkkikiven pölyä. Laji on yleistä Jerusalemin ja Palestiinan alueella. Löydös viittaa siihen, että mies on kävellyt paljasjaloin ja kaatunut viimeisellä matkallaan.

Kulmasta otettu näyte

Liinalle tehtiin epäonninen radiohiiliajoitus vuonna 1988. Tekstiiliasiantuntijoiden suunnitelma oli ottaa 10 näytettä eri puolilta liinaa ja lähettää ne analysoitavaksi seitsemälle huippulaboratoriolle ympäri maailman. Lopputulos oli näytteen ottaminen vain yhdestä kulmasta, eturistiriitoja ja poliittista kähmintää sekä ajoitus uudella, osin vielä keskeneräisellä menetelmällä.

Liina ajoittui vuosille 1200–1300 eli keskiajalle. Myöhemmin huomattiin, että näyte oli otettu keskiajalla tehdystä paikkapalasta. 

Paikkaamista on tarvittu, koska liinaa on esitelty toisesta sivustaan roikottamalla. Liina kiersi 1400–1600-luvuilla näytteillä kirkkojen alttareilla.

Pellavakangas on aikansa luksusta

Liinan kangas on kalanruotokuvioista pellavaa. Vanhan Lähi-idän alueen kangastyyppi on kallista, nykyarvoltaan pala olisi noin 6 000 euroa. Vain kaikkein rikkaimmilla on ollut siihen varaa. Myös Egyptin faaraoiden hautavaatteet ovat pellavaa.

Uuden testamentin mukaan Joosef Arimatialainen, varakas pappisneuvoston jäsen, lahjoitti Jeesukselle hautaliinan ja puutarhaansa rakennuttaman haudan. Viime vuosien laboratoriotesteissä

(Lontoon ja Padovan yliopistot) pellavakuitu on todettu vähintään 2 000 vuoden ikäiseksi. Näyte saatiin poistamalla liinan tukikangas ja puhdistamalla talteen imuroitua pellavaa.

Terästä ja luotilasia

Hautaliinaa on säilytetty vuodesta 1578 Torinon Pyhän Johannes Kastajan katedraalissa. Liina on nykyään argonkaasulla täytetyssä arkussa, joka on erikoisterästä. Liinan päällä on luodinkestävä lasi. Savoyn suku testamenttasi käärinliinan Vatikaanille vuonna 1983. Ehtona oli liinan pysyminen aina Torinossa.

Aitoa käärinliinaa näytetään yleisölle harvoin. Tiedon mukaan seuraava mahdollisuus on vuonna 2025. Pääsy on ilmainen, mutta jonot huikeat. Vieras saa ihailla liinaa etäältä 2–3 minuutin ajan. 

Maailmalla kiertää lukuisia tarkkoja digitaalikopioita liinasta. Suomen näyttelyjen liina on tilattu Yhdysvalloista, ja sen omistaa Turun Martinkirkko.

Juha Hiltunen tuntee käärinliinan vaiheet

Juha Hiltunen on turkulainen antropologi ja historiantutkija, joka on yli 20 vuoden ajan perehtynyt Torinon käärinliinan vaiheisiin. Jutun tiedot ovat peräisin häneltä. Hiltusen erityisalaa ovat historialliset väärennökset ja propaganda.

 

Hiltunen on vakuuttunut siitä, että Torinon käärinliina todella kuului Jeesukselle. Hänen tietokirjansa Valokuva Jeesuksesta? (Kirjapaja 2009) saa kesällä uuden painoksen. Kirja kertoo muun muassa häikäilemättömästä valtataistelusta, jota liinan tutkimiseen on liittynyt.

Käärinliinasta tehtyjen uusimpien luonnontieteellisten koetulosten jälkeen valtaosa asiantuntijoista pitää liinaa aitona juutalaisen kulttuurin hautavaatteena ajanlaskun alusta.

 

Päivän lehti

19.1.2020